Parhaat Autohifi-proffalle esitetyt kysymykset vastauksineen

Opel Vectran kaiuttimet?

Minkä kokoisia kaiuttimia ja kappalemääriä voidaan asentaa Opel Vectra B-mallin alkuperäispaikoille eli etu- ja takaoviin? Sekä onko mahdollista asentaa kojelaudassa oleva erillinen näyttö toimintaan muulla kuin tehtaan toimittamalla alkuperäissoittimella?
Nimimerkki: Infinity

Vastaus:

Etuovien alalaidoissa olevaan asennuspaikkaan sopii suoraan 6.5 tuuman basso sekä neljän tuuman keskiääni. Diskantin paikka on myös ovessa, avauskahvan etupuolella. Sinne sopii helposti suhteellisen pienikokoinen diskantti. Oven alalaidan kaiutinpaikkaan kannattaa tehdä erillinen asennusadapteri, jolla kaiuttimet saadaan lähemmäksi alkuperäistä ritilää. Näin heijastumia tulee vähemmän ja kokemustemme mukaan myös bassotoisto paranee. Keskiäänen taakse kannattaa asentaa vaimennusaineeksi kaistale 20-30mm vaahtomuovia. Tämä estää ääniaaltojen heijastumia takaisin kartioon oven kovista rakenteista ja vähentää bassoelementin aiheuttaman painevaihtelun vaikutusta keskiääneen.

Näytön integroiminen toiseen soittimeen on vähän vaikeampi tehtävä. No, jos ihminen osaa lentää kuuhun, niin kyllä yhden näytönkin saa toimimaan vaikka ajatuksen voimalla. Kaikki on vain kiinni lompakon paksuudesta.
Totta puhuen, näytön yhdistäminen muuhun kuin alkuperäiseen soittimeen on vaikeaa ja vaatii elektroniikan syvällistä tuntemusta. Onneksi markkinoille on tulossa soittimia, jotka mahdollistavat alkuperäisen näytön hyödyntämisen. Ainakin jotkut Kenwoodin uusista malleista voidaan kytkeä alkuperäiseen näyttöön ja myös Philipsiltä löytynee ainakin yksi malli joka tulee tätä mahdollisuutta.

Koska ääni oikosulkuun?

Luin mielenkiinnolla edellisessä numerossa (1/99) ollutta JBL:n 3-tie sarjan testiä ja huomasin, että siinä mainittiin ettei akustista oikosulkua ilmene vielä 500 Hertsin taajuuksilla. Kysynkin, että mikä on rajataajuus, jossa akustista oikosulkua ei vielä ilmene?

Nimimerkki: Keskiääninen<

Vastaus:

Akustinen oikosulku tapahtuu kun kaiuttimen taakse syntyvät ääniaallot pääsevät esteettä sen etupuolelle. Vastakkaisvaiheisina ne kumoavat toistensa vaikutuksen eli paineenvaihtelua (=ääntä) ei synny. Jos ääniaallot joutuvat kiertämään pitkän matkan, niin silloin ne eivät ole enää vastakkaisvaiheessa ja akustista oikosulkua ei pääse syntymään. Kyse on siis matkasta, jonka ääniaallot joutuvat kulkemaan elementin etupuolelle päästäkseen. Tämä matka on taas suhteessa äänen aallonpituuteen eli taajuuteen. Taajuuden laskiessa aallonpituus kasvaa. Esimerkiksi 100 Hertsin aallonpituus on noin 3.6 metriä. Jos ääniaalto joutuu kiertämään elementin takaa tämän matkan, on se jälleen samassa vaiheessa etupuolen kanssa. Akustista oikosulkua ei synny. Eli jos elementin halkaisija on 3.6 metriä tai elementti on kiinni levyssä, jonka sivun mitat ovat 3.6 metriä, ei akustista oikosulkua tapahdu yli 100 Hertsin taajuuksilla.

Akustinen oikosulku ei synny yhtäkkiä tietyllä taajuudella vaan se alkaa vaikuttamaan jo yksi neljäsosan aallonpituudella, mutta toisaalta sen vaikutus ei ole niin suuri suoraan elementin edessä kuin sen sivulla. Tämän voi helposti kokeilla subwooferilla pitämällä sitä vapaasti kädessä ja kuuntelemalla sitä suoraan edestä eri etäisyyksillä ja sivulta. Voimakasta akustista oikosulkua kaiuttimen sivulla käytetään esimerkiksi dibolikaiuttimissa hyväksi suuntaavuuden hallinnassa.

Rajataajuus jolla akustinen oikosulku ilmenee riippuu siis matkasta, jonka ääniaalto joutuu kulkemaan elementin takaa päästäkseen sen etupuolelle. Periaatteessa taajuutta jolla on sama aallonpituus kuin kuljetulla matkalla. Nyrkkisääntönä voisi pitää taajuutta, jonka aallonpituus on kaksi kertaa etäisyys takaa eteen. Jos esimerkiksi ääniaalto joutuu kulkemaan takaa eteen 36 senttimetriä, alkaa akustinen oikosulku vaimentamaan (kumoamaan) toistoa jo 1000 Hertsin taajuudella, mutta kuuluu selvästi noin 500 Hertsin taajuudella.

Aallonpituus yhden täyden vaiheen (360 astetta) kulkema matka sekunnissa. Esimerkiksi 100 Hertsiä tarkoittaa sataa vaihtelua sekunnissa ja kun äänen nopeus ilmassa on noin 360 metriä sekunnissa, tarvitsee yksi täysi vaihe matkaa 360 metriä jaettuna sadalla (=3.6m). Vastaavasti 500 Hertsin aallonpituus on 500/360m=0.72m jne&index.php/vanhat-proffat.html#133;

Aktiivisena vai ei?

Minulla on tällä hetkellä seuraavia laitteita: Alpine DCA-7944, Alpine PXA-H600 ja Infinity Beta One, Four ja Six.
Olen ajatellut rakentaa kolmitie aktiivijärjestelmän eteen, jota voisin sitten säätää/vaihekorjata PXA-H600:lla. Ajattelin seuraavia vahvistimia etupäälle: One diskanteille Infinity Beta Digital 50 (2x50W), Four keskiäänille ja Six midbassoille Infinity Beta Digital 100 (2x100W). Päätteissä ei ole jakosuodattimia, joten suodattimeksi ajattelin Precision Power FRA-456 aktiivijakaria. Järjestelmään tulee myös subbari, mutta se ei vaikuttane tähän kysymykseen.
Onnistuuko näillä järjestelmän ohjaaminen aktiivisena viivekorjauksineen?
Auto on Honda Civic 5d HB (vm. -96). Kaiuttimien sijoituspaikat: One diskantti oven yläkulmaan tai A-pilariin, Four keskiääni oven alalaitaan sijoitettavan Six midbasso yläpuolelle. Ainakaan toistaiseksi en haluaisi alkaa asentamaan kaiuttimia kojelautaan.
Onko näin kannattavaa tehdä vai kannattaisiko ohjata diskanttia ja keskiääntä passiivijakarilla ja midbassoa aktiivisena vai onko järkevintä tehdä vain kaksitie etupää?
Nimimerkki: Tietämätön

Vastaus:

Onpa hieman monimutkainen ja laaja kysymys, mutta yritetäänpä selvittää tilannetta.

Pääosan taajuusalueesta toistavat elementit on hyvä saada autossa niin eteen ja ylös kuin mahdollista. Tässä tapauksessa siis keskiääni ja diskantti. Elementtien olisi myös hyvä sijaita mahdollisimman lähellä toisiaan. Näin vältytään äänikentän hajoamisesta korkeussuunnassa ja ääni- ja stereokuva pysyy vakaampana myös leveyssuunnassa. Koska midbasson sijoituspaikka sijaitsee lähes aina oven alalaidassa ja erityisesti eri etäisyydellä keskiäänielementistä, on vaiheensäädöstä todennäköisesti eniten hyötyä juuri midbasson ja muun äänialueen välillä.

Koska PXA-H600:ssa ei ole jakosuodattimia kuin subwooferille, niin sillä ei pysty suoraan korjaamaan taajuuskaistojen välisiä aikasuhteita. Mutta, koska etu- ja takalähtöjen välistä aikasuhdetta (ja myös subwooferin) pystytään säätämään, voidaan järjestelmää hieman "hämätä". Mikäli FRA-456:ssa voidaan käyttää midbasson alueelle omaa erillistä sisäänmenoa, niin silloin PXA-H600:sen etulähtö kytketään normaalisti 456:n varsinaiseen sisäänmenoon, josta signaali jaetaan edelleen Digital 50:lle diskanteille ja keskiäänille (käytetään omaa passiivisuodatinta tai sitten joudutaan hankkimaan keskiäänille oma vahvistin). PXA-H600:sen takalähtö kytketään 456:n midbassoalueen suodattimeen (mikäli 456 mahdollistaa?) ja siitä edelleen Digital 100:lle ja Six midbassoille. Näin PXA-H600:n aikakorjausta voidaan käyttää diskantti/keskiäänen ja midbasson välillä. 600:sen subwoofer-lähtö kytketään suoraan suppaspäätteelle (?) (tai sitten se voidaan ohjata myös 456:n kautta mikäli siinä on subwoofer-suodattimelle oma erillinen sisäänmeno). Näin myös 600:sen subwooferin aikakorjaus on käytettävissä.

Vaikuttaa hieman siltä, että FRA-456 on turhan monipuolinen tähän järjestelmään? (emme valitettavasti ehtineet hankkia riittävästi tietoa laitteesta, mutta voit tiedustella asiasta lisää maahantuojalta: Dekoaudio Oy, p. 019-483 230).

Yritä löytää keskiäänelle sijoitus-/asennuspaikka mahdollisimman ylhäältä ja ainakin mahdollisimman läheltä diskanttia. Tietysti kaksitie on varmasti helpompi ratkaisu ja voit edelleen käyttää ohjeiden mukaista kytkentää hyödyntääksesi PXA-H600:n aikasuhteiden korjausta, mutta saahan toki kolmitiellä useimmiten enemmän potkua midbassoon. Toivottavasti sait edes hieman apua oikean ratkaisun löytämiseen, aihe kun on hyvin laaja.

Jäähdytys?

Kun autoon asennetaan vahvistin peräkonttiin jonkin pleksin tai luukun alle, niin miten jäähdytys oikein toimii?

Olen nähnyt useissa autoissa, että vahvistin on pleksin alla nätisti, mutta miten se oikein jäähtyy? Olen itse suunnitellut samanlaista asennusta, mutta vahvistin lämpenee jo muutenkin, niin sitä vielä jonnekin koteloon/pleksin alle työntämään.

Nimimerkki: Kuumaa kamaa

Vastaus:

Vahvistimen jäähdytys perustuu lämmön siirtymiseen jäähdytysprofiilista (vahvistimen ulkopinta) sitä ympäröivään ilmaan. Mitä suurempi on näiden (pinnan ja ilman) lämpötilaero, sitä nopeammin ja tehokkaammin lämpö siirtyy ja jäähdytys tapahtuu. Tähän perustuu myös ilman virtauksen vaikutus jäähdytykseen. Lämmennyt ilma siirretään mahdollisimman nopeasti pois lämmittävän pinnan läheisyydestä ja saadaan tilalle uutta kylmempää ilmaa.

Jos vahvistin asennetaan tilaan, jossa ilmamäärä on rajallinen ja/tai se ei pääse vaihtumaan/jäähtymään riittävän nopeasti, nousee sen lämpötila nopeasti normaalia korkeammaksi. Näin käy kun vahvistin asennetaan tavaratilaan pleksillä tai vastaavalla suljettuun tilaan.

Vahvistimet on suojattu ylikuumenemiselta ja saattaa olla, että lämmönnoususta ei aiheudu välitöntä haittaa. Jatkuva normaalia korkeampi lämpötila aiheuttaa kuitenkin komponenttien nopeampaa vanhenemista ja lisäksi vahvistimen toiminta ei varmastikaan ole optimaalista liian korkeassa lämpötilassa.

Jos vahvistin asennetaan tilaan, missä jäähdytys on puutteellinen, tulee riittävä jäähdytys ja ilmankierto toteuttaa esimerkiksi jäähdytyspuhaltimella, lämmenneen ilman poistolla ja korvausilman saannilla. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Kaiuttimen sijoitus?

Miten mahtaisi toimia seuraavanlainen etukaiuttimien sijoittelu: keskiäänet (Seas MP12vc) ja diskantit (Seas 25-taf) sijoitettaisiin kojelaudan päälle pystyyn tarkasti kuljettajan korviin suunnattuina. Diskanttielementit tulisivat keskiäänten eteen mahdollisimman lähelle (etäisyys pölykupista n. liikepoikkeaman verran).

Autoon ei ole tarkoitus asentaa DSP:tä tai EQ:ta, vaan matkaerosta johtuva virhe stereokuvaan pyritään korjaamaan balance-säätimellä ja taajuusvastetta huonontavat heijastumat (sivulasit/tuulilasi) pyritään estämään elementtien suuntauksella ja resonansseja sekä impedanssipiikkejä vaimentavalla kotelorakenteella (akustinen resistanssi), sekä tarpeen vaatiessa rinnakkais- ja sarjaresonanssipiirillä. Mikä on mielipiteenne aikavirheen korjauksesta amplitudin (=voimakkuuden) muuttamisella. Eli voiko korvaa huijata em. tavalla?

Toinen kysymys koskee bassokaiuttimen sijoitusta. Suunnitelmissa on sijoittaa 12 tuuman (Focal 33s) matkustajan jalkatilaan pieneen suljettuun koteloon (n. 25L). Miten paljon sijoitus vaikuttaa bassotoiston voimakkuuteen ja alarajataajuuteen?

Omien arvioiden mukaan em. basson sijoituksella taso 20 Hertsin kohdalla on noin 7-12 dB vaimeampi kuin jos subbari olisi takakontissa taaksepäin suunnattuna (auto on Toyota Corolla sedan vm. -90). Olisi mukava tietää mielipiteenne kyseisistä "epätavallisista" ideoista.

Muuten oli jo aikakin saada Suomeen autohifiin erikoistunut lehti.

Nimimerkki: -

Vastaus:

Periaatteellinen idea keskiäänen ja diskantin sijoittelusta hyvä, mutta diskantti peittää keskiääntä turhan paljon ja aiheuttaa heijastumia takaisin kartioon. Diskantin voi sijoittaa huoletta keskiäänen viereen kunhan välimatka on mahdollisimman pieni. Lisäksi diskantin ja myös keskiäänen erilaisia suuntausvaihtoehtoja kannatta kokeilla ennen lopullista asennusta. Onko suora suuntaus kuuntelupaikalle paras mahdollinen? Periaatteessa on, mutta sen tietää vain kokeilemalla. Suuntauksella heijastumiin pystytään vaikuttamaan autossa rajallisesti, koska heijastavat pinnat sijaitsevat hyvin lähellä kaiuttimia ja kuuntelijaa. Impedanssivasteen tasaaminen resonanssipiireillä ei vaikuta heijastumiin. Kotelorakenteella mahtanet tarkoittaa jonkinlaista vaimennettua FreeAir-asennusta, joka sinänsä kyllä tasoittaa impedanssiresonanssia, mutta ei jälleen vaikuta suuntaavuusominaisuuksiin ja heijastumiin. Jos haluat tehdä kaiuttimen suuntaavaksi ja näin vähentää se sivuille säteilevää ääntä ja samalla heijastumia, niin keskiääni voidaan asentaa ilman kotelointia, jolloin se toimii Dipoli-periaatteella.

Liian pieni kotelo?

Blaupunkt VCS-1200 subbarin suljetun kotelon tilavuus kuukauden subwoofer-jutussa on mielestäni liian pieni. Tietokoneella ja paperilla laskettuna saan hieman erilaisia lukemia: Qtot-arvolla 0.7 Vb= noin 90 litraa. Mistä ero jutussa laskettuun tilavuuteen?

Nimimerkki: Paperilla väännetty ennenkin

Vastaus:

Jaa, vaikea sanoa aivan tyhjentävästi. Laskuissamme olemme olettaneet, että kotelo on täytetty noin 50%:sti vaimennusaineella. Tämä saa kotelon "näyttämään" elementille hieman suuremmalta. Ilman vaimennusainetta tilavuutta tulisi olla noin 71 litraa. Tämä ei vielä selitä eroa tilavuuksissa.

Laskimme myös itse paperilla tilavuuden Qtc 0.707 arvolla ja päädyimme samaan tulokseen kuin sinäkin, eli noin 90 litraan. AutoSoundin WWW-kotelolaskennassa tulos on myös reilu 90 litraa. Tämä pitääkin paikkansa kaikilla peruskaavoilla laskettuna. Miksi sitten käyttämämme ProBox ja myös eräät muut laskentaohjelmat antavat hieman poikkeavia tuloksia? Tähän ei ole aivan yksiselitteistä vastausta, mutta ainakin ProBox ottaa laskennassa huomioon enemmän parametrejä kuin sinänsä yksinkertaiset laskentakaavat. Havaintosi on hyvä ja aiheesta on ollut keskustelua myös WWW-palvelussamme. Perehdymme aiheeseen ja kerromme hieman taustaa seuraavassa numerossa.

Joka tapauksessa ero toistovasteessa sekä ryhmäviiveessä 70 ja 90 litran välillä on pieni.

Maadoituksesta?

Onko tuolin jalka hyvä paikka maadoitukselle? Itselläni on maadoitus tuolin jalassa, ja 'turbo' vinkuu (eli laturihäiriö). Onko syy tuossa liitoksessa vai auton omassa virtajärjestelmässä. Liitos on mielestäni aivan kelpoinen. Auto on Nissan Micra.

Nimimerkki: Maadoittelija

Vastaus:

Periaatteessa mikä tahansa maadoituspiste on hyvä silloin kun se tarjoaa häiriöttömän maadoituksen (tai sitten ei). Kuvaamassasi ongelmassa on kyse kahden tai useamman laitteen maadoituspisteiden välisestä jännite-erosta (=maapotentiaalista). Tällöin toinen laite pyrkii maadoittumaan signaalimaadoitusta myöden toisen laitteen kautta (=maalenkki). Tämä aiheuttaa laturin tuottaman ns. rippel-jännitteen (=häiriö jännitettä) pääsyn äänisignaaliin. Tämä kuuluu kierrosten mukaan vaihtelevana ujelluksena kaiuttimista.

Et kerro tarkemmin mitä laitteita järjestelmääsi kuuluu, mutta oletan, että soittimen jatkona on nähtävästi vahvistin (penkin alle asennettuna). Kyseessä on mitä todennäköisimmin em. maalenkki. Voit kuitenkin varmistua asiasta irrottamalla vahvistimen sisäänmenosta soittimelta tulevat signaalijohdot (RCA). Mikäli vingunta lakkaa, tulee häiriö siis muualta kuin itse vahvistimesta. Jos häiriö kuitenkin jatkuu, on ongelma vahvistimessa (viallinen?). Kytke signaalijohdot takaisin vahvistimeen ja irrota ne seuraavaksi soittimen puoleisista liittimistä. Jos häiriö jatkuu, aiheutuu se johtimeen induktoituvasta muiden sähkölaitteiden häiriöistä. Tämä on harvinaista, mutta ei mahdotonta. Mikäli näin on vaihda signaalijohto laadukkaampaan ja/tai etsi sille uusi reitti. Mikäli häiriöt kuitenkin loppuivat signaalijohdon irrotuksella soittimen päästä, on kysymyksessä maalenkki. Tähän auttaa tapauksessasi vahvistimen maadoitus samaan pisteeseen radion kanssa. Edellyttäen tietysti, että radion maadoituspiste on jokin muu kuin auton vakiojohdotuksen mukainen. Voit myös kokeilla vahvistimelle ja/tai radiolle muita maadoituspisteitä. On myös tapauksia, että viallinen signaalijohtimen maadoitus tai katkos laitteen piirikortilla aiheuttaa tämäntyyppistä häiriötä ja sen selvittäminen on vaikeampaa. Jos maadoituspisteiden vaihtaminen ei tunnu auttavan, kokeile uusia signaalijohtoja ja jos tästäkään ei ole apua, niin laitteet huoltoon. Liitosten on oltava myös huolellisesti toteutettuja.

Häiriöitä

Voiko semmoinen olla mahdollista, että mankan rca-lähdöissä olisi jotain vikaa, koska mulla on jo kaksi kertaa hajonnut kajareista diskantit (alkanut kuulua pientä särinää). Kaikki säädöt on ollu oikein ja virtapuoli on kunnossa. Kummallakin kerralla on ollut eri vahvistin. Enkä omasta mielestä ole luukuttanut kovinkaan lujaa.

Nimimerkki: "olenko tollo"

Vastaus:

Kuulostaa aika kummalliselta. Siis särisevältä. On erittäin epätodennäköistä, että soittimen RCA-lähdöillä olisi mitään tekemistä kaiuttimien rikkoutumisen kanssa. Et kertonut tarkemmin mitä ja minkä tehoisia vahvistimia olet käyttänyt ja mitkä kaiuttimet ovat kysymyksessä.

Yleensä syy on kaiuttimen sähköisen tai mekaanisen tehonkeston ylittymisestä. Mainitset kuitenkin, että et ole "luukuttanut" kovinkaan lujaa. Tämä "kovinkaan lujaa" ei kuitenkaan kerro millaisista tehoista on ollut kysymys. Erityisesti diskantit ovat herkkiä rikkoutumaan, koska pystyäkseen toistamaan korkeita (=nopeita) taajuuksia on niiden oltava kevyitä. Siksi niiden puhekelojen on oltava kevyitä. Koska puhekelan käämitys on ohut ja jäähdyttävää pinta-alaa on vähän, kestävät diskantit yleensä korkeintaan muutamia kymmeniä watteja jatkuvaa tehoa. Korkeiden taajuuksien tehokuormitus on kuitenkin hyvin pieni verrattuna bassotaajuuksiin.

Hetkellistä tehoa diskantit voivat kestää huomattavasti enemmän

Jos vahvistin on suuritehoinen, saattaa diskanttien tehonsieto ylittyä vaikka ääni pysyykin puhtaana ja on uskossa, ettei kuuntele kovinkaan lujaa. Toinen syy diskanttien rikkoutumiseen on vahvistimen ohjaaminen yli sen mahdollistaman antotehon. Tämä aiheuttaa signaalin leikkaantumisen (yliohjaus) ja ääni säröytyy. Vastoin yleistä luuloa ei särö sinänsä riko kaiutinta. Voihan musiikissa itsessäänkin olla tarkoituksella tuotettua säröä. Särö on vain kuultavissa oleva merkki siitä, että vahvistimen signaali leikkautuu. Leikkautuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että signaalin alkaa muuttua kanttiaalloksi. Tällainen aaltomuoto sisältää enemmän energiaa kuin vastaan tasoinen siniaalto. Kun vahvistimen tuottaman signaali leikkautuu pitkiä ajanjaksoja, kasvaa kaiutinta kuormittava jatkuva teho huomattavasti ja lopulta puhekelan käämitys esimerkiksi irtoaa osittain liimauksistaan ja tämä kuuluu särinänä kaiuttimesta.

On siis kuunneltava hiljempaa tai hankittava suuremman tehonkeston omaavat kaiuttimet. Näin siis yleisohjeena ongelmaasi.

Subbarien kytkentä?

Omistan 2 Autostudion CD100 Pro subbaria! Kuinka kytken ne?

Nimimerkki: Eino!

Vastaus:

Autostudion ko. elementit ovat siis kaksipuhekelaisia (4 ohmia/puhekela). Kaksi tällaista elementtiä voidaan kytkeä usealla eri tavalla riippuen lähinnä käytettävästä vahvistimesta, josta et kuitenkaan kertonut mitään.

Vahvistin liittyy asiaan siten, että kytkentä riippuu sen kyvystä ohjata erilaisia kuomia. Useat vahvistimet pystyvät ohjaamaan 2 ohmin stereo ja 4 ohmin monokuormaan. Eräät vahvistimet pystyvät jopa kahden tai yhden ohmin monokuormaan. Tällaisesta pienestä kaiutinkuormasta/kuormituksesta on se periaatteellinen etu, että vahvistin antaa usein (ei kuitenkaan aina) suuremman tehon mataliin kuormiin. On kuitenkin huomattava, että nimellisesti suurempi teho vaatii myös enemmän virtaa, jolloin virransaannin on oltava kunnossa ja myös vahvistimen jäähdytykseen on kiinnitettävä mahdollisesti enemmän huomiota. Lisäksi suurempi kuorma vaikuttaa suoraan vahvistimen vaimennuskertoimeen. Oma lukunsa on eri koteloille ominainen impedanssikäyttäytyminen. Todellinen arvo onkin jotain muuta kuin mitä nimellisimpedanssin perusteella voisi olettaa. Näiden syiden perusteella mitään oikeaa tapaa/kuormaa on mahdoton suositella ilman tarkempia tietoa.

Oikeat jakotaajuudet?

Mitkä ovat oikeat/hyvät jakotaajuudet subwoofereille, mid-bassoille, keskiäänille ja diskanteille? Jos saisin ainakin jotain ohjeita, joiden perusteella voisin lähteä kokeilemaan. "Oktaavi" on jäänyt minulle hieman epäselväksi, eli mitä se tarkoittaa ja miten sitä pitäisi soveltaa?

Nimimerkki: J.P

Vastaus:

Jakotaajuudet valitaan aina käytettävien elementtien, laitteiston ja lopullisen hienosäädön mukaan, joten mitään tarkkoja arvoja on mahdoton antaa. Yleensä jakotaajuudet ovat seuraavat: Subwoofer/midbasso 50-80Hz, midbasso/keskiääni 200-500Hz, keskiääni/diskantti 3000-8000Hz. Jakosuodattimen tehtävä on siis jakaa soittimelta tuleva taajuusalue sellaisiin kaistoihin, joita erilaiset kaiutinelementit kykenevät parhaiten toistamaan. Korkeat taajuudet diskantille, keskitaajuudet keskiäänelle ja matalat bassolle. Äänen jakaminen on tarpeellista siksi, että yksittäinen elementti ei kykene toistamaan kokonaan, ainakaan hyvin, ihmisen kuulemaa taajuusaluetta. Jakotaajuuksia valittaessa tulee huomioida elementtien ominaisuudet, koko, toistoalue, herkkyys, sijainti, tehonkesto, omat kuuntelu tottumukset ja paljon muuta.

Oktaavi tarkoittaa tiettyä taajuusaluetta, jossa taajuus on joko puoliintunut tai kaksinkertaistunut. Esimerkiksi yksi oktaavi on 100-200Hz, 200-400Hz, 400-800Hz, 800-1600Hz jne. Oktaavia tarvitaan esimerkiksi jakojyrkkyyttä arvioitaessa. Esimerkiksi alipäästösuodattimen jakojyrkkyys 12 desibeliä/oktaavi tarkoittaa sitä, että signaali on vaimentunut 12 desibeliä jakotaajuudesta oktaavia ylempänä ja toiset 12 desibeliä taas oktaavin päässä jne. Oktaavin käsitettä voidaan tarvita myös taajuuskorjaimista puhuttaessa. Oktaavin välein olevat keskitaajuudet sijaitsevat siis toistensa 2:n kerrannaisilla.

Kotelon teko-ohjeita?

Mistä löytäisin netistä subbarikotelon teko-ohjeita?

Nimimerkki: Jarno Immonen

Vastaus:

Ohjeita ja vinkkejä meidän omilta kotisivuiltamme www.autosound.fi.

Jensenit soimaan?

Minulla on vuoden 81' Toyota Corolla DX. Miten saan kaksi Jensen JW-15 subbaria soimaan hyvin. Subbarit ovat yhteisessä 100 litran suljetussa kotelossa. Vahvistinta minulla ei ole mutta tehoa subbareille antaa mankan vahvistin. Edessä minulla on Bilteman 6,5 tuuman erillissarja.

Nimimerkki: Poppi

Vastaus:

Ai jaa. No ensinnäkin kotelo on varmasti liian pieni käytetyille elementeille. Paremman tuloksen saat asentamalla elementit isobaarisesti eli ne asennetaan vastakkain toistensa kanssa ja toisen elementin vaihe käännetään päinvastaiseksi kuin toisen (eli + ja -&index.php/vanhat-proffat.html#150;päinvastoin kuin toisessa elementissä). Näin elementit ikään kuin "auttavat" toisiaan liikkumaan ja näin elementit "näkevät" kotelotilavuuden kaksinkertaisena todelliseen nähden.

Soittimen vahvistimella voidaan ainakin periaatteessa ohjata myös subwoofereita. Varsinkin jos tyydytään pieneen äänenpaineeseen. Toinen asia on kuitenkin subwoofereiden korkeiden taajuuksien suodatus, jota soittimissa ei yleensä ole. Suodatus tulee tehdä passiivisesti eli subbareille menevän kaiutinjohdon + väliin lisätään esimerkiksi 8-10 milliHenryn kela. Tämä suodattaa korkeat taajuudet pois signaalista. Seuraavassa numerossa kerromme muuten miten soi soittimen, erillissarjan ja subbarin yhdistelmä. Siis pelkällä soittimen vahvistimella.

Parhaat valinnat kymppitonnilla?

Olen ajatellut laittaa autooni mahdollisimman hyvät ja halvat musiikkilaitteet. Siihen tulisi subbari, vahvistin ja diskantti-, ovi ja takakaiuttimet, joten kertoisitko minulle mitä tällainen hankinta tulisi maksamaan ja mitä tuotteita sinä ehdottaisit laitettavaksi. Rahaa minulla on musiikkivehkeisiin noin 10.000mk.

Nimimerkki: Kysyvä ei tieltä eksy

Vastaus:

En voi valitettavasti antaa mitään suoria merkkisuosituksia, koska lopullisiin valintoihin vaikuttavat myös henkilökohtaiset mieltymykset mm. ominaisuuksien/varusteiden suhteen ja haluatko kenties painottaa enenemän äänenpainetta bassoalueella vai tasapainoisemman toiston. Valinnassa on useita huomioitavia seikkoja. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että laadukkaan laitteistokokonaisuuden saa hankittua helposti mainitsemallasi 10.000 markan budjetilla.

Soittimeksi valitaan luonnollisesti CD ja hintaluokka voisi olla noin 1400-1600 markkaa. Siinä tulee olla linjalähtö. Muita erityisvaatimuksia ei ole vaan lopullisen valinnan voi tehdä omien tarpeiden mukaan ja tietoa saa varmasti kavereilta, asiantuntevista liikkeistä ja lehtien suosituksista. Teen tässä poikkeuksen ja annan suosituksen soittimesta: Pioneer DEH-2000R on mainio valinta siinä olevan parametrisen taajuuskorjaimen ansiosta.

Vahvistimeksi kannattaa valita joko 4- tai 5/6-kanavainen malli, jossa on mahdollisimman monipuoliset suodattimet. Neljäkanavaisella vahvistimella voidaan ohjata sekä etukaiuttimet että subwooferit. 5/6-kanavainen antaa mahdollisuuden etukaiuttimien (2-tie) ohjaamisen aktiivisesti (diskanttia ja basso/keskiääntä omilla vahvistinkanavillaan). Takakaiuttimista sen verran, että niille riittää soittimen sisäänrakennetun vahvistimen teho, koska niiden tarkoitus on antaa ääneen vain lisää tilantuntua ja ehkä olla takapenkkiläisten iloksi. Vahvistimeen tulee varata valuuttaa noin 2500-3500 markkaa. Kuulostaa isolta summalta, mutta hyvä ja suotimiltaan monipuolinen vahvistin antaa riittävästi laadukasta tehoa ja mahdollisuuden äänen hienosäätöön.

Seuraavaksi valitaan kaiuttimet eteen. Et maininnut mistä autosta on kysymys, mutta vaihtoehtoina ovat joko kaksitie tai kolmitie erillissarja. Kaksitie-sarja on turvallisin ja helpoin vaihtoehto. Kolmitiesarja voisi tulla kyseeseen esimerkiksi 5/6-kanavaisen vahvistimen kanssa siten, että diskantti/keskiääni ohjataan yhdellä kanavaparilla, midbasso toisella ja subbarille jää vielä oma kanavansa. Kolmitiejärjestelmää voidaan soveltaa myös tavallisen kaksitie-sarjan kanssa, mutta lisättynä ylimääräisellä mid-bassolla. Tällöin kyseessä on oikeastaan kaksi ja puolitiesarja. Jos tämä kuulostaa liian monimutkaiselta, niin käytä edessä laadukasta kaksitie-sarjaa. Valinta tehdään kuuntelemalla eri vaihtoehtoja hintaluokassa 1500-2500. Kuten edellä jo todettiin, takakaiuttimiksi riittää pienikokoiset, mutta kuitenkin mahdollisimman neutraalisti - jopa hieman tummasävyisesti - soivat 4-5 tuumaiset kaiuttimet (jopa kaksoiskartiot riittävät). Ne kytketään soittimen vahvistimeen ja niiden taso säädetään hyvin pieneksi. Kääntämällä toisen kanavan polariteetti päinvastoin saadaan ääneen lisää tilavaikutelmaa (miinus ja plus toisinpäin).

Laadukkaan 12 tai 10 tuumaisen subwooferin saa hankittua jo 700 markalla ja jos haluaa vielä enemmän bassojytinää voi hankkia samalla kaksi. Valitse hyväksi todettu malli asennetaan riittävän suureen suljettuun koteloon. Tässä ei kannata valita pienintä mahdollista kotelotilavuutta.

Rahaa on palanut tässä vaiheessa noin reilu 6-9 tonnia laitevalinnoista riippuen. Rahaa jää siis vielä jäljelle kunnollisiin asennustarvikkeisiin ja ennen kaikkea huolelliseen asennukseen. Asennus onkin laadukkaan laitteiston eräs tärkeimpiä lenkkejä. Tee kaiuttimien asennus mahdollisimman tukevasti, rakenna tarvittaessa lisätuentoja ja ovien peltipinnat on hyvä vaimentaa vaimennusaineella/matolla. Vaimennusta voi laittaa myös kattoon. Tämä tekee bassotoistosta tarkemman ja tukevamman. Subwoofer kotelosta tulee tehdä mahdollisimman tukeva ja tiivis. Jos rahaa jää jäljelle, voi hankkia vahvistimen virtapuolelle vielä 1 Faradin virtakondensaattorin.

Kokonaisen järjestelmän suunnittelu on monimutkainen kokonaisuus, jossa on useita huomioitavia tekijöitä. Hanki siis tietoa, keskustele harrastajien kanssa autosound-kilpailuissa, lue Autosound-lehteä, vertaile ja tutki. Kyllä se siitä lähtee ja on sitä paitsi hauskaa.

Pellit jäykiksi

Miten auton pellit saisi jäykistettyä helpoiten, jos haluaa ruveta rakentamaan paine autoa? Tarvitseeko siihen vaimennusaineita vaiko onko se suoritettava jollain muulla tavalla? Kuinka kalliiksi tulisi vaimentaa auto ja samalla jäykistää se siten ,että sillä voisi jopa lähteä kilpailemaan paineesta? Olisin kiitollinen, jos kertoisitte joitakin tapoja jäykistää ja vaimentaa auto esim. katton ja ovien vaimennus ja jäykistäminen.

Nimimerkki: pelti pärisee

Vastaus:

Suuria äänenpaineita tavoiteltaessa auton pelti ja lasipintojen peräänantamattomuus on eräs merkittävimmistä tekijöistä. Tässä ei tarkoiteta mitään yhdenkerroksen bitumimattoa tai ruiskutettavaa massaa, vaan todella jäykkää pintaa. Esimerkiksi katto voidaan jäykistää laminoimalla lasikuidulla kattorakenteisiin kiinni puurimat, joihin kiinnitetään lisäksi tukeva puulevy. Katon ja puulevyn väli voidaan täyttää esimerkiksi polyuretaanivaahdolla. Jos ei halua ryhtyä näin radikaaliin toimenpiteeseen, niin kattoa voi jäykistää katon sisäpeltiin kiinnitetyllä raskaalla vaimennusmatolla. Ovipellit voidaan vaimentaa uusilla "supertukevilla" ovipaneeleilla ja peltipintojen jäykistämisellä paksulla kerroksella vaimennusmattoa ja/tai massaa. Lattiapinnat voidaan vaimentaa todella tehokkaasti esimerkiksi betonivalulla! Myös kaikkien tiivisteiden on oltava kunnossa, jotta paine ei pääse karkaamaan ulos.

Yleissääntönä voidaan sanoa, että mitä jäykemmäksi pinnat saa sitä parempi tulos. Tässä tulee kuitenkin käytännön rajat vastaan ja jokainen päättäköön itse millaiseen urakkaan haluaa ryhtyä.

Miten parempi aani?

Miten saan 2-tie sarjastani parhaan mahdollisen äänen? Sarja on DLS Ultimate 6 ja vahvistin Alpine MRV-400. Diskantit ovat A-pilarissa ja keskiäänet ovissa. Minulla on MTX LSX2 taajuuskorjain ja käytän vielä sarjan omaa passiivista jakosuodinta. K-äänet on ovipellissä kiinni 2 ruuvilla. Vahvarin gain on puolillaan. Pitäisikö ostaa uusi vahvistin, jotta ääni olisi parempi? Subbareina mulla on 2kpl 15 tuumaista Lanzar DCD:tä ja vahvistin niille on Lanzar opti2500. Jakotaajuus 50 ja 3 Faradin konkat hyytelö akulla. Tarviiko etuäänten vahvistin oman konkan? Miten keskiäänet on paras kiinnittää oveen?

Nimimerkki: kaitsu

Vastaus:

Et kuvaillut tarkemmin mikä äänessä on ongelmana ja miten laitteet on kytketty. Ilman riittäviä tietoja on vaikea antaa yksityiskohtaisia neuvoja. Yksinkertaisimmin ohjaat etukaiuttimia siten, että MTX:n aktiivisuodattimella (ei taajuuskorjain) leikataan matalimmat taajuudet pois ja tästä ylipäästösuodatettu (highpass) signaali johdetaan edelleen Alpinelle, joka on kytketty kaksikanavaiseksi. Vahvistimelta signaali johdetaan passiivisuodattimelle ja edelleen kaiuttimille. Vastaavasti MTX:n alipäästölähdöstä (lowpass) signaali johdetaan Lanzarin päätteelle jne&index.php/vanhat-proffat.html#133;

Suodattimella signaali voidaan ohjata myös siten, että taajuuskerroinkytkimellä varustetulta ylipäästösuodattimelta signaali johdetaan suoraan Alpinen toiselle kanavaparille ja siitä edelleen diskanteille. Jakotaajuus valitaan samaksi, jossa midbasso/keskiääni suodattuu sarjan omalla passiivisuodattimella. MTX:n toisesta ylipäästölähdöstä signaali johdetaan Alpinen toiseen kanavapariin ja siitä edelleen passiivisuodattimen kautta sarjan midbasso/keskiäänelle. Tämä kytkentä mahdollistaa etusarjan elementtien voimakkuussuhteiden sovittamisen suodattimen tasonsäädöillä. Jos kytkentä tuntuu monimutkaiselta, niin tyydy normaaliin ensiksi mainittuun kytkentään. Muutenkin on ehkä syytä tarkistaa kaikki kytkennät huolellisesti ja KIINNITÄ keskiääni kaikilla ruuveilla!!!

Kaiuttimien kiinnityksen on oltava erittäin tukeva ja tiivis. Myös diskantin sijoituksella ja suuntauksella voidaan vaikuttaa oleellisesti äänenlaatuun. Alpine ei tarvitse omaa erillistä kondensaattoria, koska sen virrankulutus ei muodostu erityisen suureksi.

Miten auto lehteen?

Täytyykö lehteenne esittelyyn tulevan auton olla jollain tapaa kuuluisa tai tunnettu, jotta esittely pystyttäisiin tekemään? Onnistuuko esim. Tampereelta puolen vuoden sisällä kilpailukuntoon valmistuvan auton arvioiminen ennen ensimmäisiä kilpailuja? Laitteiston hinta autossa 30.000 , jatkuva vahvistinteho 1080W , kilpailumerkit Kenwood(MD+cd-vaihtaja), Pioneer(DSP), Canton(3-tie erillis-sarjat edessä ja takana , Kicker 15" Solobaric , Audison(2kpl) , Autostudio. Virtajärjestelmä erittäin järeä ja näyttävä. lisänä 2kpl Exide hyytelöakkuja. Toivoisin saavani vastauksen lehteen uutena tilaajana. ((Tekstin voi muuttaa lehteen tarvittaessa lyhyeen, ymmärrettävään muotoon)) Kiitos etukäteen.

Nimimerkki: Keinonen

Vastaus:

Otamme mielellämme mielenkiintoisia autoja tarkempaan esittelyyn. Auto ei tarvitse olla kuuluisa tai tunnettu. Riittää että siinä on esimerkiksi joitain mielenkiintoisia yksityiskohtia. Muutenkin pyrimme esittelyissä paneutumaan enemmän johonkin tiettyyn kohteeseen kuin koko järjestelmän yleiseen esittelyyn. Toki koko järjestelmä esitellään ja mielellään teemme laitteistolla myös perusteellisen testikuuntelun ja mittaukset. Jos olet asiasta kiinnostunut, niin ota yhteyttä toimitukseemme (09/88152100 tai toimitus@auto-sound.net). Tämä koskee myös muita aiheesta kiinnostuneita.

Keskikanava

Haluaisin tietää keskikanavasta. Mistä äänistä se koostuu? Kuinka äänet "tehdään" siihen eli millä periaatteella suodin toimii. Paljonko suotimet maksaa? Voiko sellaisen tehdä itse?

Nimimerkki: TONA

Vastaus:

Stereokuvan keskelle kuuluva informaatio luodaan tavallaan virtuaalisesti, koska kahden kanavan (vasen/oikea) välillä ei ole mitään oikeaa kanavaa. Kun kuuntelijan etäisyys kumpaankin kanavaan ja niiden voimakkuus on sama, ja kanavista tulee identtinen ääni, aistitaan sen tulevan kanavien keskeltä. Käytettäessä keskikanavaa vasemman ja oikean stereokanavan välissä on aito ylimääräinen kanava. Keskikanavasta toistetaan se informaatio, jonka on tarkoitettu sijaitsevan stereokuvan keskellä. Esimerkiksi solistin (laulajan) sijainti on yleensä orkesterin keskellä muiden instrumenttien sijoittuessa eri tavoin vasemmalle ja oikealle. Keskikanavasta toistetaan siis ne äänet, jotka on tarkoitettu äänitysvaiheessa sijaitsevan stereokuvan keskellä. Keskikanavan käyttö on tarpeellista sellaisessa tilanteessa, missä kuuntelija sijaitsee selvästi lähempänä jompaa kumpaa kanavaa. Tällaisessa tilanteessa stereokuva painottuu lähempänä sijaitsevaan kanavaan, stereokuva kaventuu ja erottelu kärsii. Tällainen tilanne on esimerkiksi autossa. Koska normaalisti kaksikanavainen järjestelmä ei tunne mitään keskikanavaa, on vaikeaa keksiä mitään erityistä suodatinta, joka "tietäisi" mitkä äänet kuuluvat keskelle ja mitkä eivät. Keskikanavalle voidaan kuitenkin käyttää sitä tietoa, että keskelle stereokuvaa kuuluvat äänet ovat molemmissa kanavissa (vasen/oikea) samanlaiset sekä taajuudeltaan että tasoltaan. Jos ko. äänet saadaan erotettua ja toistettua erillisestä keskikanavasta, saadaan aikaan stereokuvaa tarkentava järjestelmä. Esimerkiksi elokuvista tunnettu Dolby Surround toimii siten, että äänitysvaiheessa keskelle kuuluvat äänet koodataan siten, että toistettaessa signaali tarkoitukseen suunnitellun dekooderin kautta, vain nämä äänet toistuvat keskikanavasta. Muut äänet vastaavasti vasemmasta ja oikeasta. Autoonkin tällaista järjestelmää on kokeiltu, mutta ongelma on siinä, että DolbySurround -koodattua musiikkia ei juurikaan ole saatavana.

Kuten edellä jo mainittiin, saadaan jonkinlainen keskikanavainformaatio vasemman (left) ja oikean (right) kanavan summasta (L+R). Jos kummassakin kanavassa on sama signaali, joka summataan, on sen taso suurempi verrattuna vain toiseen kanavaan. Kanavasummauksella saadaan aikaan jonkinlainen keskikanavasignaali, jonka ongelma on kuitenkin siinä, että se sisältää myös vain jompaan kumpaan kanavaan kuuluvaa signaalia. Siksi näin toteutetun keskikanavan tasonsäädössä on oltava tarkkana.

Yksinkertaisimmillaan keskikanavan voi toteuttaa tavallisella pienikokoisella monokytkettävällä vahvistimella. Soittimelta linjasignaali haaroitetaan ja toinen johdetaan monokytkettyyn vahvistimeen ja siitä edelleen keskikaiuttimeen. Joissain vahvistimissa on valmiina erillinen kytkentämahdollisuus kanavasummaukselle jo sisäänmenossa tai sellainen voidaan tehdä kytkennällisesti signaalijohdoilla. Kanavasummaus on mahdollista myös ns. Trimode-vahvistimilla, jotka voivat ohjata samanaikaisesti stereokanavia ja monokanavaa. Tällöin tason säätö on kuitenkin vaikeampi toteuttaa. Markkinoilla on myös linjatasoisia ns. keskikanavaprosessoreita, jotka erottavat signaalista sekä kanavasumman että kanavaerotuksen ja näitä prosessoimalla saadaan aikaan hyvin toimiva keskikanavajärjestelmä. Tällainen laite on esimerkiksi Audio Control ESP-3.

Keskikanavan toiminnan kannalta on tärkeää, että keskikaiutin on toistoltaan identtinen pääkanavien kanssa. Mikäli niiden toistossa on eroa, erottuu keskikanava liiaksi pääkanavista selvästi erillisenä kanavana. Keskikanavan tulisi sulautua pääkanavien toistoon niin huomaamattomasti, että sitä ei erota omaksi kanavakseen. Tähän vaikuttaa käytettävä keskikaiutin, jonka tulisi olla laadultaan jopa parempi kuin pääkanavien, keskikaiuttimen sijainti ja sen voimakkuus suhteessa pääkanaviin. Ja vastoin yleistä käsitystä, keskikanavan tulee toistaa koko taajuusalue.

Mitään erityistä suodatinta keskikanavalle ei ole, mutta yksinkertaisen kanavasummauksen voi tehdä helposti itse. Olemme kehittämässä myös rakennusohjetta jonkinlaiselle keskikanavaprosessorille, mutta sen aikataulusta on vaikea sanoa mitään tarkempaa tässä vaiheessa.

Erillissarjan kytkentä?

Ostin SinusLive 16i erillissarjan ja haluaisin kysyä, että miten se asennetaan ku menin vähän ymmälleen ku siinä oli suotimet vain diskanteille. Miten liitän johdot mulla ei ole mitään muita suotimia eikä vahvistimia. Laittaisin suoraan mankan kaiutin liitäntöihin. Suotimia on 2kpl ja niissä on input ja output. Laitan mankasta inputtiin ja disut outputtiin mutta mihin tulee mid/keskiääni elementti inputtii??

Nimimerkki: amatööri

Vastaus:

Useissa edullisemman hintaluokan erillissarjoissa käytetään vain diskantille suodatusta basso/keskiäänielementin toistaessa vapaasti koko taajuuskaistan. Tai oikeastaan keskiäänen toisto vaimenee luonnollisesti elementin taajuusvasteen vaimentuessa korkeimmilla taajuuksilla. Tästä diskantin on tarkoitus jatkaa toistoa. Diskantin suodatus on tarpeellista jo senkin takia, että kevyt ja pieni kartio/puhekela ei kestä matalampia taajuuksia.

Kytkentä voidaan tehdä siten, että soittimen kaiutinjohdot kytketään ensin basso/keskiääneen, josta signaali jatkuu suodattimen kautta diskantille. Diskantti suodattimineen kytketään siis basson liittimiin. Jos soittimessa on vapaana kaiutinlähdöt eteen ja taakse, voidaan basso/keskiääni kytkeä suoraan esimerkiksi takalähtöön ja diskantti suodattimen kautta etulähtöön. Tällöin diskantin ja basson keskiäänisen voimakkuus voidaan säätää halutuksi soittimen Fader-säätimellä.

Virtaongelmiako?

Mikä on vikana, kun vahvistin toimii vasta kun auto on käynnissä. Vahvari antaa monona 200 Wattia (rms).

Vastaus:

Tarkoitat ilmeisesti, että vahvistin kytkeytyy päälle vasta kun auto on käynnissä. Tuleeko soittimelle kuitenkin virta vaikka auto ei olisi käynnissä? Jos näin ei ole, niin olet ottanut soittimen virran virtalukon ACC-liitännästä, jolloin laitteisto käynnistyy vasta virta-avaimen ollessa lukon ACC-asennossa. Mihin olet kytkenyt vahvistimen herätevirran? Se liitetään soittimen herätelähtöön (remote, rem&index.php/vanhat-proffat.html#133;). Jos kytkennät ovat kunnossa, niin on todennäköistä, että akun varaus on niin heikko, ettei se riitä ilman auton laturin apua käynnistämään vahvistinta. Myös huono kontakti liitoksissa (vahvistimen heräte ja maadoitus) voivat aiheuttaa ongelmia. Tarkista kaikki liitokset soittimesta, vahvistimesta ja akusta. Tarkistuta myös akun kunto. Ongelma voi olla myös vahvistimen viallisessa herätereleessä.

Hauskoja kysymyksiä

Voinko tehdä virtakaapelin itse sinkki vaijerista ja kasteluletkusta. Entä voinko käyttää lisäkondensaattorin asemasta 12 voltin pattereita rinnankytkettynä. Mites Bilteman CD-soittimet? Ne ovat kuulemma voittaneet jonkun testin. Ja tehoakin luvataan 4x60 wattia. Voinko soittaa tällaisella subbaria kaksi kanavaa rinnankytkemällä.

Nimimerkki: Noviisi +600W

Vastaus:

Toki tällaisen virtajohdon voi tehdä. Se ei vain toimi niin hyvin kuin kuparijohtimista punottu kaapeli. Paristojen toiminta perustuu elektrokemialliseen varaustilan muuttumiseen. Samaan kuin akunkin. Kondensaattorin toiminta on erilaista. Ei siis voi.

Niin, mitä niistä Bilteman soittimista? Ei mistään Bilteman mallista luvata mainitsemaasi tehoa. Et voi soittaa, koska kanavat ovat ns. booster-vahvistinasteessa jo rinnankytketyt. Sitä vastoin suosittelemme, että hankit kaksoiskelaisen subwooferin, johon voit kytkeä soittimen kummatkin takakanavat normaalisti.

Passiivisäteilijä?

Jos rakentaa passiivisäteilijällä viritettyä refleksikoteloa, miten lasketaan kotelon viritystaajuus. Onko se suoraan passiivielementin resonanssitaajuus? Entä miten vaikuttavat passiivielementin muut parametrit, kuten Vas.? Koko homman tarkoituksena on päästä eroon metrin mittaisista viheltävistä refleksiputkista, ja parhaassa tapauksessa (riippuu teidän vastauksestanne) hyödyntää johonkin vanhoja, palaneita elementtejä. Tuleeko hommassa muita ongelmia? Entä millainen pitää olla koteloon lykättävä aktiivinen elementti. Käsittääkseni Q-arvon pitää olla aika pieni, mutta entä muut parametrit?

Nimimerkki: Kaikki luulee, että on kaksi..

Vastaus:

Passiivisäteilijällä toteutettu kotelo on toimintaperiaatteeltaan samantyyppinen kuin refleksikotelo. Toistovaste on miltei samanlainen. Tosin käännepiste (F3) on aavistuksen korkeammalla ja vasteelle on tyypillistä vaimentuma jossain vasteen alataajuuksilla. Tämä ei kuitenkaan muodosta erityistä ongelmaa, koska se sijaitsee yleensä toiminta-alueen ulkopuolella. Kotelo suunnitellaan samalla tavalla kuin refleksikotelo ja viritys tehdään passiivisäteilijällä, jolla on sama resonanssitaajuus kuin halutun viritystaajuuden tulisi olla. Oikeastaan passiivisäteilijän kartion massan tulisi olla sama kuin refleksiputken sisältämän ilman massa. Passiivisäteilijän tulisi olla halkaisijaltaan suurempi kuin kartion halkaisija. Virityksen hienosäätö voidaan tehdä passiivisäteilijän kartion massaa lisäämällä (ominaisresonanssi laskee).

Passiivisäteilijän muut parametrit eivät vaikuta sen toimintaan. Passiivisäteilijän kanssa voi käyttää samanlaisia elementtejä kuin refleksikotelossa yleensä (Qts 0.2-0.4).

Väliseinä vai ei?

Olen tekemässä kahdelle 15" Gervin Wegalle boksia. Laitan supparit samaan boksiin enkä tiedä pitääkö boksiin asentaa väliseinä?

Nimimerkki: Tietämätön

Vastaus:

Jos elementit ovat samassa tilassa, vaikuttavat ne toisiinsa jonkin verran. Kummallekin elementille olisi saatava täsmälleen samanlainen ja tasoinen signaali. Yhteinen tila tasoittaa myös elementtien valmistustoleranssien aiheuttamia eroja parametreissä. Toisaalta väliseinä erottaa elementit toisistaan ja esimerkiksi pienet tasoerot eivät haittaa niiden toimintaa. Suurin merkitys väliseinällä on kuitenkin kotelorakennetta tukevalla vaikutuksella, joten tee väliseinä. Jos teet refleksikoteloa, niin huomaa, että myös putken pituus muuttuu kotelotilavuuden muuttuessa.

Katsastuksessa

Jos rakennan subbari-kotelon varapyöräkotelon tilalle, mitä mahtaa katsastus insinööri olla mieltä asiasta? P.S. Saako naapurin auton hifistää?

Nimimerkki: turhaanko johdot vedin

Vastaus:

Varapyörä ei kuuluu pakollisiin katsastusvarusteisiin, joten varapyörätilaan saa tehdä kotelon subwooferille. Auton kantaviin rakenteisiin (koriin) ei saa kuitenkaan tehdä sen jäykkyyttä heikentäviä muutoksia. Kuten esimerkiksi sahata peltiä pois auton pohjasta. Joten siitä vaan koteloa rakentamaan. Kotelo syntyy muuten helpoiten lasikuitumatosta laminoimalla. Laita tilan pohjalle ensin esimerkiksi huopamattoa, joka käsitellään kevyesti hartsilla (ei lävitse). Näin saadaan pohjaa mukaileva muoto, varsinainen laminointi tehdään. Huopamaton avulla kotelo saadaan tarvittaessa pois varapyörätilasta ja lisäksi se toimii resonointeja estävänä pehmusteena lasikuidun ja peltipinnan välissä.

Saa naapurinkin auton hifistää, jos vain saa naapurilta luvan.

Konkan kytkentä?

Miten kytken kondensaattorin? Onko väliä asennuksesta eli saako olla esim. vaaka asennossa? Wattimäärä vahvistimelta olisi yhteen laskettuna n.400! Kuinka paksut johdot laitan?

Miten liitän rca-johdot neljään vahvistimeen jos minun soittimestani lähtee vain yhdet?

Nimimerkki: oskari osaamaton

Vastaus:

Virtakondensaattori kytketään rinnan vahvistimen virtaliitäntöihin eli vahvistimen plus kondensaattorin plus-liittimeen ja siitä edelleen akulle. Vahvistimen maadoitus (miinus) kondensaattorin miinus-liittimeen ja siitä edelleen auton runkoon. Kondensaattorin ja vahvistimen välisten johtimien tulisi olla niin lyhyet kuin mahdollista (korkeintaan 50-70 cm). Kondensaattori voidaan asentaa mihin asentoon tahansa, mutta suuria lämpötiloja tulisi välttää. Myös napojen suojauksesta on huolehdittava hyvin. WWW-sivuillamme (www.autosound.fi) on virtajärjestelmän online-laskentaohjelma, joka kertoo kuinka paksua virtajohtoa tulisi käyttää, kuinka iso sulakkeen on oltava ja millaista virtakondensaattoria järjestelmään suositellaan. Et maininnut kuin pitkä virtajohdosta tulisi, mutta laskin ohjelmalla 5 metrin matkalle kaapelin paksuuden olevan 25 neliömilliä, sulake 100 A (ANL) ja kondensaattoriksi suositellaan 1 Faradia. Tosin jo puolesta Faradistakin on apua.

Soittimen yksi RCA-lähtö voidaan haaroittaa tarkoitukseen suunnitelluilla haaroitusadaptereilla kaikille vahvistimille. Haaroitus voidaan tehdä jo soittimen päässä, mutta kaapelin säästämiseksi haaroitus voidaan tehdä myös vahvistimien luona.

Bassoa bensatankin takaa?

Miten saa toimimaan 190 mersussa bassot parhaiten. Onko bandpass-kotelo ainoa vaihtoehto, koska löpösäiliö on penkin takana? Painettakin saisi tulla.

Nimimerkki: Mr.Perfekt

Vastaus:

Juttelin asentamon kanssa, jolla on kokemusta ko. automallista. Mersuissa on muutenkin tiiviit tavaratilat suhteessa matkustamoon ja kun bensiinitankki toimii vielä ylimääräisenä esteenä on ainoa järkevä keino rakentaa tavaratilaan bandpass-kotelo. Bandpass-kotelossa elementti sijaitsee kokonaisuudessaan kahteen osaan jaetun kotelon sisällä. Elementin etu- ja takapuoliset kotelot ovat refleksiviritteisiä (refleksi-bandpass) tai vain toinen koteloista (suljettu bandpass). Ko. tapauksessa kotelon refleksiputki (-et) johdetaan tankin ohitse hattuhyllyyn. Näin matalat taajuudet saadaan matkustamoon tehokkaasti.

Bandpass-koteloissa on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka on otettava elementtivalinnassa ja kotelon suunnittelussa huomioon. Putket voivat siis tulla kotelosta ulos ja kiinnittyä hattuhyllyn pintaan. Putket voivat olla myös mutkalla, kunhan viritystaajuus säilyy haluttuna. Aihe on hieman liian laaja tässä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, mutta saat varmasti apua asiantuntevasta autohifiliikkeestä tai &index.php/vanhat-proffat.html#150;asentamosta.

Vahvistin ja kotelo?

Minulla on kaksi JBL GT 12 subbaria, joiden jatkuvaksi tehonkestoksi luvataan 225W ja hetkelliseksi 450W. Olen hankkimassa vahvistinta hintaluokassa 1000- 3000mk, niin voisitteko auttaa sen valitsemisessa kun tahdon paljon painetta ja voisitteko kertoa millä ja minkä kokoisella kaiutin kotelolla saadaan hyvä loppu tulos.

Nimimerkki: paine-poju

Vastaus:

Kun tahdotaan mahdollisimman paljon äänenpainetta, niin silloin tarvitaan myös paljon tehoa. Hanki siis niin suuritehoinen vahvistin kuin lompakko ja luonto antavat myöden. Vaikea suositella mitään tiettyä merkkiä ja yleensä vahvistimissa, joilla saa paljon tehoa pienemmällä rahalla, on tingitty jossain muussa ja lopputulos ei välttämättä ole toivottu. Ainakin AutoStudion CB-2200 vahvistinta on käytetty jonkin verran vaikka onkin aikamoinen virtasyöppö, mutta ei ainakaan maksa paljoa. SPL Dynamics:lla on myös muutamia mielenkiintoisa vaihtoehtoja edullisemmassa hintaluokassa. Myös joistain tehokkaista nelikanavaisista vahvistimista (kaksikanavaiseksi kytkettynä) voisi löytyä sopiva vaihtoehto. Hanki tehoa ainakin 200 Wattia elementtiä kohden.

Jos haluat vain maksimaalinen äänenpaineen äänenlaadusta välittämättä, niin tee subwoofereille 120 litran refleksikotelo, joka on viritetty 40 Hertsiin (2 kpl halkaisijaltaan 130 mm ja pituudeltaan 262 mm putkea). Refleksikotelon kanssa on hyvä käyttää subsonic suodatusta, jolla alle 30 Hertsin taajuudet suodatetaan pois. Näin elementtien mekaaninen tehonkesto saadaan erittäin suureksi. Ko. refleksikotelossa pitäisi saada autossa jopa 143 Desibelin äänenpaine (ainakin teoreettisesti tarkasteltuna). Jos haluat enemmän äänenlaatuun painottuvan kotelon, niin tee elementeille noin 90 litran suljettu kotelo. Rakenna kotelo ainakin 22 mm MDF-levystä ja käytä kotelon keskellä välitukea. Näin saat kotelosta mahdollisimman tukevan ja energiaa ei "huku" kotelon seinämien liikutteluun. Huolehdi myös vahvistimen riittävästä virransaannista ja käytä ainakin 1 Faradin virtakondensaattoria.

Ongelma on keskikanava

Kaverini osti juuri Audiocontrolin ESP-3:n ja virittelimme sen kiinni autoon. Olemme nyt päivän verran yrittäneet säädellä sitä, mutta yksi ongelma pysyy sinnikkäästi.

Eli kun säätää äänen niin, että naisääni tulee keskeltä (kyseessä siis Fascan My Disc, kappale 25), niin oikealla oleva miesääni tuntuu myös siirtyvän keskikanavaan. Jos säätää oikean kanavan kohdalleen, naisääni jää kuskin puolen kaiuttimen viereen. Vasen miesääni sen sijaan pysyy vakaasti paikoillaan koko ajan. Eli mikähän tässä oikein mahtaa mättää??

Olemme säädelleet potikoita ja namiskoita joka suuntaan, säädelleet vahvareiden tasoja ja tarkistaneet kytkennätkin muutaman kerran.

Pystyttekö antamaan mitään vinkkiä, mitä voisi kokeilla? Voisiko jossain kytkennässä olla sittenkin jotain vikaa? Voisiko jokin laite olla viallinen?

Auto on Carina E, keskiäänikajarit ovat kojelaudan päällä tuulilasiin suunnattuna, diskantit peilin juuressa (paitsi keskellä, tietty), ja skobet ovat DLS:n U2.5 dome-keskarit ja RC-1 diskantit (?, ne soikeat kuitenkin).

Mitäs mieltä muuten olette, toistaako tuo dome riittävän alas keskikaiuttimena, sen toisto ulottuu käytännössä korkeintaan 500 hertsiin. Minusta ei, mutta kaveri halusi välttämättä käyttää sitä.

Jos voisitte jotain vinkkiä/faktaa laittaa tulemaan e-maililla, olisin suuresti kiitollinen.

Nimimerkki: Autohifiguru

Vastaus:

Aluksi totean, että voin vastata kysymyksiin vain täällä lehden palstalla, mutta sitten asiaan.

ESP-3 käyttää kanavasummaa keskikanava-informaation "luomiseen". Lisäksi laiteella voidaan tavallaan poistaa pääkanavista se informaatio joka on tarkoitettu vain stereokannan keskelle. ESP-3 toimii analogisesti ja sen toiminta on patentoitu, joten ei ole tarkkaan tiedossa, mitä se signaalille tekee. Idea on kuitenkin siinä, että molempien (V/O) kanavien signaali summataan keskikanavaa varten. Tässä on kuitenkin se vaara, että tämä monosignaali, joka sisältää myös vasemman ja oikean kanavan informaatiota, tekee stereokuvasta keskelle painottuvan ja "monomaisen". ESP-3:lla voidaan prosessoida signaalia siten, että muu kuin vain kanavien yhteinen, eli keskelle tarkoitettu signaali, poistetaan keskikanavasignaalista ja/tai vastaavasti laidoilta poistetaan tämä yhteinen signaali ja toistetaan vain kanavaerotusta. Kokemukseni mukaan ESP-3 "miksaa" alkuperäiseen signaaliin mukaan tätä kanavaerotusta, riippuen "SPATIAL"-säätimen asetuksesta. Et kertonut tarkemmin minkälaisia asetuksia olet ESP-3:ssa käyttänyt. Mutta oletettavasti olet kokeillut kaikkia mahdollisia asetuksia. Usein auttaa kun säätää "SPATIAL" -säädön kojelaudan säätimestä hyvin pienelle.

Ongelma voi liittyä myös kaiuttimien toisto-alueeseen, -ominaisuuksiin ja suuntaukseen. Pelkkä dome ei riitä keskikanavaksi ja saattaa olla hyvinkin todennäköistä, että ongelma johtuu siitä. Mies- ja naislaulajan äänialueet eroavat juurin sen verran ja sellaisella taajuusalueella, että ongelma on todennäköinen. Keskikanavan kaiuttimen tulisi olla toisto-ominaisuuksiltaan niin samanlainen pääkanavien kanssa kuin mahdollista. ESP-3:n "spatial restoration" &index.php/vanhat-proffat.html#150;säätimillä voi hieman korjailla sävyeroja erotussignaalin osalta.

Voit kokeilla myös kytkentää, missä ESP-3 kytketään vain keskikanava vahvistimeen. Vasemman ja oikean kanavan signaali ohjataan suoraan pääkanaville, ei siis ESP-3:n kautta. Jos käytössäsi on takakanavat, voidaan prosessoitu vasemman ja oikean kanavan signaali ohjata niille. Tämä ei ole aivan "oikeaoppinen" kytkentä, mutta saattaa toimia jopa paremmin kuin peruskytkentä. Aseta säädöt tällä kytkennällä siten, että "SPATIAL" on käännetty minimiin ja "IMAGE" maksimiasentoon.

Laitteiston kokoonpano?

Heippa Proffa! Tuli ostettua kajareita ja ynnä muuta sen enempää miettimättä. Nyt tarvikkeita olisi riittävästi mutta en tiedä miten systeemin suunnittelisi jottei tulisi ostettua turhaa lisää rompetta. Omistan nyt kaksi 8" A-S (autostudio) midbassoa, kaksi AS:n 50i:tä sekä parin cd 4i:tä ja Jensen pro 30.1 subbasen + AS:n CXA-3 aktiivijakarin ja kolme vahvistinta ( Jensen A-222/2kpl ja 1kpl Jensen A-322). Vieläkö tarvitsen jotain vai saanko näillä jo unelma systeemin aikaiseksi. CD-soittimessani on 2 linjalähtöä.

Nimimerkki: miten jakaa taajuudet

Vastaus:

Kyllä näillä eväillä laitteiston kasaa. Tulos on siten itsestäsi kiinni.

Ensimmäisenä laittaisin ne kahdeksan tuumaiset midbassot komeroon odottamaan parempia aikoja. Niille on vaikea keksiä tässä tapauksessa mitään järkevää käyttötarkoitusta. Tai oikeastaan vaihtaisin ne vielä kahteen Autostudion CD-50i elementtiin. Niitä olisi siis sitten yhteensä neljä. Et kertonut mihin autoon laitteet on tarkoitus asentaa, joten kovin tarkkoja ohjeita en voi antaa. Asenna CD-50i:t etuoviin; siis kaksi per puoli. Mikäli mahdollista asenna ainakin toinen niin ylös ja eteen kuin mahdollista. Kuitenkin siten, että äänellä on vapaa pääsy kuuntelupaikalle. Elementit kytketään toisiinsa rinnan ja toisen elementin plus-napaan asennetaan jakosuodatinkela (arvoltaan noin 3-6 mH). Näin molemmat elementit toistavat midbasso-alueen ja taajuuden kasvaessa toisto siirtyy asteittain vain toiselle elementille. Midbasso-alueella saadaan voimaa ja tarkkuutta. Keskialueella riittää yksi hyvin sijoitettu elementti. Muutenkin keskialueella on vain haittaa, jos samoja taajuuksia toistaa kaksi kuuntelupaikalta eri etäisyyksillä sijaitsevaa elementtiä. Diskantteja ei vielä asenneta minnekään. Subwooferille rakennetaan 40-50 litran suljettu kotelo, joka sijoitetaan tavaratilaan.

Soittimelta signaali kytketään molemmista linjalähdöistä CXA-3 aktiivisuodattimeen. Toinen front-sisäänmenoon ja toinen sub-sisäänmenoon. Näin soittimen fader-säätimellä voidaan säätää subwooferin tasoa haluttaessa. Aktiivisuodattimelta high/front-lähdön signaali kytketään yhteen A-222:een ja siitä edelleen diskanteille, ja mid/rear-lähtö toiseen ja edelleen etuovien CD-50:lle. Sub-lähtö kytketään A-322:een ja siitä monona subwooferille. Kaikkien vahvistimen omat suodattimet kytketään pois päältä. CXA-3:n jakotaajuudet säädetään osapuilleen seuraavasti: Sub 50Hz, Mid/Rear HP 80Hz/LP 5kHz ja High/Front 5kHz. Eli laitteistoa tullaan ohjaamaan kokonaan aktiivisesti.

Huolellinen asennus, järkeä ja malttia sekä huolellinen säätö, niin sinulla on varmasti hyvä kokoonpano. Niin, niistä diskanteista vielä sen verran, että ne asennetaan paikoilleen vasta sitten kun lopullinen sijoitus on selvinnyt kuuntelukokeilun perusteella. Diskanttien omat suoto kondensaattorit voi muuten ottaa pois, mutta ole varovainen, ettet aseta niiden jakotaajuutta liian alas (minimisuositus 5kHz).

Linjalähdön taso?

Olen hankkimassa autolaitteistooni uutta CD-viritintä. Kalliimmissa malleissa linjaulostulostulojännite on usein suurempi kuin muissa malleissa ja mieltäni onkin nyt uutta laitetta valittaessa askarruttanut seuraavat asiat:

Kannattaako tuosta 4V:sta maksaa? Eli onko korvinkuultavaa eroa esim. 500mV:n 4V:n soittimen välillä jos muu laitteisto pysyy samana ja mikä on se todellinen hyöty suuremmasta jännitteestä?

Toimiiko autovahvistimeni, jonka maksimi sisäänottoherkkyys ilmoitetaan olevan 1.5V, sellaisen soittimen kanssa, jonka linjalähtö on 2V tai 4V? Vaikuttaako tuo suurempi jännite tässä tapauksessa mahdollisesti äänenlaatua heikentävästi tai vahvistimen kestävyyteen?

Nimimerkki: Joudunko vaihtamaan myös vahvistimen??

Vastaus:

Linjatason suurimmasta antojännitteestä on tullut eräänlainen pääasia autolaitteiden teknisissä tiedoissa. Ja suuri antojännite onkin hyvä asia, mutta ei mikään autuaaksi tekevä. Tärkeämpää kuin suuri lähtöjännite on signaalin antavan ja vastaanottavan laitteen sovittaminen toisiinsa.

Suurella antotasolla saavutetaan kuitenkin, ainakin periaatteessa, parempi dynamiikka, parempi häiriöetäisyys ja ulkopuolisten häiriöiden on vaikeampi päästä signaalin joukkoon. Myös vastaanottavan laitteen sovitus on helpompi tehdä kun sisäänmenoa ei tarvitse säätää kovin herkälle. Onkin hyvä valita laite, jonka linjataso on mahdollisimman suuri. Olettaen, että myös muut ominaisuudet ovat kunnossa. Eli ero on varmasti havaittavissa 500mV ja 4 Voltin linjatason välillä; ero 2 ja 4 Voltin välillä voi sitten olla jo monimutkaisempi juttu.

Vahvistimen sisääntuloherkkyydellä säädetään millä sisääntulojännitteen tasolla saadaan vahvistimesta sen suuri antoteho. Esimerkiksi 1.5 Voltin herkkyydellä vahvistimen pitäisi antaa suurin antoteho kun sisään tulevan signaalin taso on 1.5 Volttia. Jos sisääntuloherkkyys säädetään pienemmällä, saavutetaan suurin teho jo pienemmällä tasolla, ja säätämällä herkkyys suuremmalle, ei ohjaustaso riitä tuottamaan täyttä tehoa vahvistimesta. Kun vahvistin joudutaan säätämään herkälle, vahvistaa se helposti myös muuta kuin varsinaista äänisignaalia. Tuloksena voi olla kohinaa ja muita häiriöitä. Päinvastaisessa tapauksessa soitin ei riitä ohjaamaan vahvistinta riittävällä tasolla. Saatava äänenvoimakkuus jää liian pieneksi ja soittimen etuaste voi yliohjautua.

Vahvistimien esiasteet kestävät kuitenkin suurempiakin jännitteitä kuin herkkyyden suurin nimellinen arvo. Vahvistinta ei voi rikkoa liian suurella sisääntulotasoilla (ellei siihen kytke suoraan 220V). Liian suuri taso voi kuitenkin yliohjata vahvistimen esiastetta, mutta tämäkin on harvinaista, koska musiikkisignaali on luonteeltaan hyvin vaihtelevaa ja vahvistimien esiasteet sietävät hyvin suuriakin tasoja. Voit siis huoletta käyttää 4 Voltia antavaa soitinta vahvistimesi kanssa.

Kick-paneelit?

Olen juuri ostanut Alpine 6.5" 2-tie erillissarjan. Autoni on Opel Kadett 4d sedan. Ajatukseni oli , että olisin pistänyt keskiäänet kick-paneeleihin. Mut eipä onnistu, kun niiden paikalla on joitain koteloita valmiiksi. Eikä oviin saisi tehdä reikiä kun se vaikeuttaa myyntiä. Miten hoidan asian ???

Nimimerkki: "Aloittelija"

Vastaus:

Jaaha. Tämä onkin vaikeampi juttu. Todennäköisesti autosi vuosimalli on sellainen, että siinä on valmiit paikat vain kojelaudan päällä ja nekin vain 3.5 tuuman (75mm) kaiuttimille. Jos et halua tehdä oviin reikiä, niin ainoa vaihtoehto on siirtää/poistaa

Eräs ratkaisu on toteuttaa etukaiuttimet kolmitie-järjestelmällä. Basso-elementti (135-165mm) sijoitetaan heti etupenkkien eteen rakennettuihin koteloihin. Kotelot tulee tehdä siten, että ne vie liikaa tilaa jaloilta ja/tai häiritse ajamista. Riittävä kotelotilavuus riippuu käytettävistä elementistä, mutta voidaan arvioida tilavuutta tarvittavan noin 5-10 litraa. Osa tilavuudesta voidaan toteuttaa valamalla lasikuidusta sopiva "jatko-osa", joka ulottuu osittain penkin alle. Kojelautaan alkuperäisille paikoille voidaan hankkia 3.5 tuuman keskiääni ja sen pariksi diskantti. Kojelaudassa voidaan käyttää myös tavallista 3.5 tuuman kaksitie yhdistelmäkaiutinta, jossa diskantti siis sijaitsee tyypillisesti keskiääni-elementin edessä. Elementtien välinen jakosuodatusta tarvitaan ohjaamaan oikeat taajuudet eri elementeille. Matalat bassoille, keskitaajuudet keskiäänelle ja korkeat diskanteille. Tässä kuvattua kaiutinjärjestelmää voi olla hankala löytää valmiina sarjana. Kannattaa tosin kysyä maahantuojilta. Sarja voidaan joutua "suunnittelemaan" itse. Valitaan tarvittavat ja kriteerit täyttävät elementit, mutta jakosuodatus tulee suunnitella itse. Saatavana on myös jonkinlaisia valmiita suodattimia. Tärkeää suodattimen suunnittelussa/valinnassa ja koko järjestelmän toimivuudessa on basso- ja keskiääni-elementin välisen jakotaajuuden saaminen riittävän alas. Jos jakotaajuus on liian korkealla, paikallistuu ääni helposti osittain penkin alla olevaan elementtiin. Sopiva jakotaajuus on noin 200-150 Hertsiä tai jopa alhaisempi. Matala jakotaajuus asettaa kuitenkin omat vaatimuksensa myös keskiääni-elementille, jonka tulee kyetä toistamaan riittävän alas. Huomioitavia asioita on siis paljon. Jos tuntuu monimutkaiselta ja et saa asiantuntevaa apua, niin sitten on vain tyydyttävä alkuperäisiin kaiutinpaikkoihin, tehtävä oviin reiät tai "raivattava" tilaa kick-paneeleista. Kick-paneeleissa on muuten se vaara, että käyttöön saatava tila jää liian pieneksi ja bassotoistosta tulee kumiseva ja yläbassosta ylikorostunut.

Millainen liitin?

Mistä saa abico-liittimiä joihin menee 33mm piuha ja joissa on vain yksi piikki?

Nimimerkki: Epätoivoinen

Vastaus:

En oikein ymmärrä millaista liitintä tarkoitat, "jossa on vain yksi piikki"? Liitintyyppejä on mm. haarukka-, latta-, rengasliitimet. Vain rengasliittimiä löytyy niinkin järeille paksuuksille kuin 33mm2. Tarkoitatko kenties liitäntää sellaiseen vahvistimeen, missä liitännät on toteutettu ns. ruuviliitos-blokilla? Tällaisessa liitännässä johtimen kuorittu pää työnnetään reikään ja se kiristetään ruuvilla paikalleen. Liittimen reikään sopii yleensä korkeintaan noin 10-15 mm2 kaapeli. Jos jostain syystä halutaan käyttää paksumpaa kaapelia, niin silloin voidaan käyttää välissä virranjakoblokkia, mistä paksu kaapeli jatketaan edelleen vahvistimille ohuemmalla. Tätäkö tarkoitit?

Passiivinen kotikonstein?

Kysymykseni koskee passiivijakosuotimen rakentamista. Onko kotikonstein mahdollista päästä hyvään lopputulokseen? Perussuotimen kondensaattoreiden ja kelojen laskeminenhan on ihan helppoa, mutta esimerkiksi valmiiden erillissarjojen jakosuotimissahan paljon muitakin komponentteja kuten vastuksia. Tarvitaanko jotain mittalaitteita? Tarkoituksenani on lisätä eteen midbassot erillissarjan täydennykseksi enkä aio käyttää tähän kuin kahta kanavaa. Voisiko erillissarjan 2-tie jakosuodinta laajentaa 3-tie suotimeksi, siten ettei alkuperäisen 2-tie erillissarjan suotimeen tule muutoksia?

Nimimerkki: Hex!

Vastaus:

Kyllä varmasti on, mutta oikeaan ratkaisuun pääsemiseksi tarvitaan paljon tietotaitoa ja mittalaitteitakin. Toinen keino on ns. yritys-ja-erehdys. Perustiedoillakin ja kokeilemalla päästään varmasti hyvään lopputulokseen.

Kelojen ja kondensaattoreiden lisäksi jakosuodattimissa voi olla myös vastuksia. Niillä tasataan usein eri elementtien välisiä voimakkuuseroja tai ne ovat osana piiriä joilla muokataan toistoa ja/tai tasataan elementtien impedanssikäyttäytymistä suhteessa taajuuteen.

Kaksitie erillissarjan rinnalle voidaan hyvinkin suunnitella toinen suodinpiiri, jolla sarja muutetaan kolmitieksi. Et kertonut tarkemmin minkälaisesta sarjasta on kysymys. Onko se 4, 5.25 tai 6 tuuman basso/keskiäänellä? Usein kaksitie erillissarjan bassopäätä halutaan tukevoittaa lisäämällä basso/keskiäänen rinnalle toinen elementti. Tällöin tulee "ylimääräiseltä" elementiltä suodattaa korkeat taajuudet pois. Mielellään selvästi alempaa, mitä toiselta elementiltä. Sopiva jakotaajuus voisi olla noin 500-200 Hertsiä ja jyrkkyys &index.php/vanhat-proffat.html#150;6 tai &index.php/vanhat-proffat.html#150;12 Desibeliä oktaavia kohden. Tässä siis sopivat komponentit tulee "hakea" kokeilemalla.

Lähtökohtana tietysti kaavoilla lasketut komponenttiarvot.

Jos kaksitie sarjassa on kuitenkin pienempi keskiäänielementti (4 tuumaa), niin silloin siltä on suodatettava matalimmat taajuudet pois.

Miten hyvä ääni?

Miten ihmeessä saan hyvän äänen kahdesta Pioneerin 6x9:stä (150W) ja kahdesta Kenwoodin subbarista (300W). Haluan kohtalaisen paineen ja hyvät diskantit, vahvistimena on McClainin 2x170W?? Uskonko kaveria, jolla on samanlaiset vehkeet ja huuattaa diskanteilla, ja sit kehutaan matalia ääniä??? Suurin ongelma on, ettei basso kerkee mukaan.

Nimimerkki: ollako vai eikö olla...

Vastaus:

Tietämättä tarkemmin mistä kaiuttimista ja subwoofereista on kysymys, on vaikea antaa kovin yksityiskohtaisia neuvoja. Kaiuttimet (Pioneer) asennetaan todennäköisesti hattuhyllylle. Hattuhyllyä voi tukevoittaa esimerkiksi 9mm vanerilla, joka kiinnitetään alkuperäisen hattuhyllyn alle peltiruuveilla. Näin kaiuttimet saadaan tukevasti kiinni ja levy jäykistää koko hyllyn rakennetta. Koko hattuhyllyn voi rakentaa myös uudestaan ja samalla kaiuttimia voi suunnata eteenpäin. Näin vältytään yleensä haitallisilta ikkunaheijastumilta. Kokeile ensin kuitenkin miten kaiuttimet soivat normaalisti vaakatasoon asennettuina verrattuna suutaukseen. Joissain tapauksissa keski- ja korkeat taajuudet voivat korostua liikaa kun kaiutin suunnataan kuuntelupaikalle. Subwooferit kannattaa asentaa erilliseen koteloon. Koska et maininnut subwoofereiden mallia, on mahdotonta sanoa mikä on oikea kotelotyyppi (suljettu/refleksi?) ja &index.php/vanhat-proffat.html#150;tilavuus. Tiedon saat varmimmin Kenwoodin maahantuojalta (Kenfin Oy, 09-4391550). Kotelon rakentamisessa on tärkeää, että se on mahdollisimman tukeva ja tiivis. Vaikka kyseessä olisi refleksikotelo.

Suosittelen, että ohjaat järjestelmää aktiivisesti eli hankit toisen vahvistimen (2x30-50W) Pioneereille ja McClain ohjaa subwoofereita. Jos McClain:ssa ei ole sisäänrakennettua jakosuodatinta subwooferille, on sellainen hankittava erikseen. Toinen vaihtoehto on hankkia nelikanavainen vahvistin, jossa on monipuolisesti säädettävä jakosuodatin. Pioneereja ja subwoofereita siis ohjataan erillisillä vahvistinasteilla. Muuten mainintasi bassojen "kerkeemisestä" mukaan on hyvin tyypillistä väärin viritetylle refleksikotelolla ja/tai väärille säädöille.

Midbasson kotelo?

Onko mitään kaavaa millä saisi laskettua keskiääni-/midbasso- kotelon tilavuutta? Ne on tarkoitus laittaa etuoviin. Kuuden tuuman SPL Dynamics:it tai Pioneerit. Mahdollisesti erillissarja!!!

Nimimerkki: LATE@

Vastaus:

Basso-/keskiääni elementtien kotelotilavuus on mahdollista laskea aivan samoilla kaavoilla kuin subwoofereidenkin. Elementeistä on kuitenkin ensin oltava riittävät tiedot eli ns. Thiele/Small-parametrit. Kaava suljetun kotelon laskentaan on ollut esillä jo edellisessä ASTM:n numerossa 5/99. Tässä kaava kuitenkin vielä kerran.

Midbassojen koteloinnissa on huomattava, että liian pieni kotelo rajoittaa matalien toistoa ja liian suurella kotelon Qtc-arvolla yläbasso korostuu ja toistosta tulee kumiseva ja epätarkka. Suurin osa basso/keskiääni elementeistä on tarkoitettu asennettavaksi ns. vapaaseen tilaan, missä "kotelo" (esim. ovi) on niin suuri, että se ei juurikaan vaikuta elementin toistoon. Kun lasket kotelon tilavuutta, niin valitse Qtc-arvoksi alle 0.8 ja tarkista, että alarajataajuus on alle 100-80 Hertsiä.

Laturi vinkuu

Kaiuttimista kuuluu laturihäiriö. Olen maadoittanut akun ja laturin uudestaan. Vahvistimen maadoitus on kokeiltu useaan eri paikkaan. Olen kokeillut häiriön poistajaa ohjelmalähteen virtajohtoihin. Häiriöt hävii kun signaali johdot otetaan vahvistimesta irti, mutta kun ne otetaan ohjelmalähteestä irti, niin silloin ne jatkuvat. Olen myös kokeillut vetää signaalijohdon väliaikaisesti auton poikki, jos häiriöt tulisi signaali johtoihin matkalla vahvistimelle.

Nimimerkki: vinkuu

Maaginen vingunta?

Ongelmana on laturi vingunta, joka tulee kaiuttimista. Häiriö tulee jostain muualta kuin signaali johdoista, koska kun otan johdot ohjelmalähteestä ja vahvistimesta irti, niin vingunta kuuluu edelleen ja vingunta tulee kaiuttimista vaikka ohjelmalähde on pois päältä. Silloin on myös vahvistin on pois päältä. Olen kokeillut laittaa virta johdon kulkemaan eri paikasta, olen maadoittanut akun ja laturin uudestaan ja olen laittanut laturilta akulle menemään uuden johdon. Vahvistimien maadoitus paikkaa olen vaihtanut myös pariin otteeseen, vahvistimen maadoitus on laitettu kunnollisella kullatulla maadoitusterminaalilla, joten ei huonosta kontaktista pitäisi ainakaan johtua. Kun auto on käynnissä ja ohjelmalähde on pois päältä niin häiriö on aika vaimeaa, mutta kun ohjelmalähteen laittaa päälle ja äänen pois niin häiriö on todella häiritsevä. Pitäisikö ohjelmalähde maadoittaa samaan pisteeseen vahvistimen kanssa?

Nimimerkki: vinkuu...Missä vika?

Vastaus:

Mielenkiintoista. Tässä ensimmäisessä tapauksessa on selvää, että häiriö indusoituu signaalijohtoihin jostain, koska häiriöt ilmenevät johtojen ollessa kiinni vahvistimessa, mutta ei soittimessa. Ja häviävät irrotettaessa ne vahvistimesta. Mainitsit, että olet kokeillut vetää johdot mahdollisimman suoraan vahvistimelle. Johdoissa saattaa olla vikaa. Esimerkiksi signaalimaadoituksen vaippa on yhteydessä keskijohtimeen. Kokeile uusia johtoja. Jos tämäkään ei auta, niin vie vahvistin huoltoon.

Tämä toinen tapaus on aika mystinen. Jos irrotat vahvistimelta kaiuttimille lähtevät johdot, niin loppuuko vingunta? Kaiutinjohdot (-signaali) saattaa olla yhteydessä auton runkoon. Tällöin laturin rippel-jännite pääsee kaiuttimilla ja signaalihan maadottuu vaikka vahvistin/soitin ei olisikaan päällä. Irrota kaikki kaiuttimet vahvistimesta ja kokeile liittää vahvistimeen vain yksi irrallinen kaiutin. Jos häiriöitä ei ole, liitä kaiuttimet takaisin vahvistimeen yksi kerrallaan. Kun ongelman aiheuttaja on paikallistettu, niin häiriöiden pitäisi kadota.

Huopamattoa autoon?

Miten onnistuisi äänieristys henkilöautoon kattohuovalla (eikö tämäkin ole jotain bitumimattoa?) ja Bilteman kotelonsuoja aineella, joka oli vaimennusaine vertailussa mukana. Ajattelin laittaa noin 1,5 mm-2 mm vahvuista kattohuopaa noin 15 m2 ja 20 purkkia kotelonsuoja-ainetta. Ainakin halpaa, eikö?

Nimimerkki: Äänieristyksestä

Lisää vaimennuksesta?

Niin paljon on puhetta eri vaimennusaineista, mutta miten olisi, jos vaimentaisi ovet sisältä parilla kerroksella kotelonsuojamassaa, eli bitumipohjaista suoja-massaa, joka voidaan myös päälle maalata. Tuntuu tulevan aika paksu kerros jo parilla vedolla tolla normaalilla ja edullisella tökötillä. Taakse ajattelin laittaa kontin ympärille bitumimattoa, jota käytetään myös kattohommissa. Pinnassa on sulatettava liimapinta.

Nimimerkki: Jenkka

Jylinät pois?

Miten hyvin Noisekiller vaimentaa pyöräkoteloista johtuvaa jylinää, vai riittäiskö joku alustamassa tyyppinen aine pellin pintaan ja takakontin pohjaan?

Nimimerkki: Jylinä pois

Vastaus:

Vaimennusasiat tuntuvat kiinnostavan monia. Se on hyvä asia.

Vaimennuksessa perusperiaate on vaimennettavan pinnan massan kasvattaminen ja jäykkyyden lisääminen. Lisäämällä tarpeeksi massaa tarvitaan enemmän tehoa, jotta pinta lähtisi resonoimaan ja resonanssin taajuus siirtyy matalammalle. Toisaalta jos resonanssi alkaa, se myös jatkuu pitkään (liike-energia). Pinnan jäykistäminen lisää myös sen liikkeelle lähtemiseen tarvittavaa energiamäärää, mutta samalla sen resonanssitaajuus nousee. Yhdistelmällä massa/jäykkyys saavutetaan paras vaimennusteho.

Jotkut vaimennusaineet lisäävät massaa suhteessa pinta-alaan, mutta eivät ole riittävän jäykkiä, Jotkut taas ovat jäykkiä, mutta riittävän massan saavuttaminen vaatii paksun kerroksen. Paras tulos saavutetaan massan ja jäykkyyden sopivalla suhteella.

Kysymykseen kattohuovasta on vaikea antaa vastusta ilman käytännön kokemusta. Kotelosuojamassa ei sellaisenaan ainakaan toiminut kovin hyvin. Se ehkä vaimentaa paremminkin korkeataajuuksista ajomelua. Matalataajuuksisen jylinän vaimentamiseen käyttäisin NoiseKiller-tyyppistä massaa ja tavallista päälle vielä 4 millin kerros bitumimattoa.

Kuutiojalka?

Paljonko on yksi kuutiojalka litroina?

Nimimerkki: tietäjä

Vastaus:

Mm. yhdysvalloissa käytettävä tilavuusmitta kuutiojalka on noin 28,317 litraa.

Esittelyautoista ja mideistä

Tiedustelisin kuinka valitaan ns. autohifi esittelyautot? Olisiko minulla mahdollisuus täällä keski-suomessa päästä kyseisiin touhuihin mukaan? Vai valitaanko KAIKKI esittely autot (max. vuoden vanha & tosi ISOT munkit alla) kehä-kolmosen sisältä? Milloinka otatte testeihinne kojelaudan päälle asennettavat 3,5" ja sitä pienemmät keskiääni/diskantti yhdysrakenteiset kaiuttimet? Entä millä merkillä on kyseisiä tarjolla? Hinta/taajuuskaista?

Nimimerkki: Kari

Vastaus:

Emme valitse esittelemiämme laitteistoja/autoja minkään erityisen valintaperusteen mukaan. Autoissa (laitteistoissa) on oltava kuitenkin jotain hieman tavallisuudesta poikkeavaa. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia esittelyautoista. Koska toimituksemme sijaitsee täällä Kehä kolmosen sisäpuolella, ovat autot ehkä hieman painottuneet tänne päin. Tällä ei kuitenkaan mielestämme ole suurta merkitystä (myös Tampereen toimipisteemme tekee esittelyjä autoista).

Jos sinulla tai jollain muulla tätä lukevalla on laitteisto ja auto, jonka haluaisit esiteltävän, niin kannattaa ottaa yhteyttä toimituksemme. Juttua varten tarvitsemme autosta/asennuksista hyvän kuvan (kuvia), laitteistokaavion, listan laitteista, hieman tekstiä esimerkiksi asennuksista, tavoitteista, mahdollisista muutossuunnitelmista, jne. Ei mitään romaania, vaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Paras olisi tietenkin, jos auto saataisiin piipahtamaan tänne toimitukseen Espooseen tai Tampereelle (Juha Tuominen) tutustumista ja kuvauksia varten.

Samaa merkkiä?

Usein on autoja, joissa on laadukkaat ja kalliit laitteet, kylläkin kaikki eri merkkiä. Olen kuullut puhuvan, että samanlaiset (saman merkin ja sarjan) laitteet sopivat paremmin yhteen ja näin soivat paremmin. Mistä kuitenkin johtuu, että kaikki esittely ja projekti autot rakennetaan kaikki eri laitteista? Eikö saman sarjan laitteet ole sovitettu soimaan yhtenäisesti? Kuinka on mahdollista että hienosti rakennetussa näyttelyautossa on vaikka 2 kpl hyvälaatuisia bassoelementtejä, mutta painetta ei kuitenkaan irtoa kuin vaivaiset 130 dB?

Nimimerkki: kilikili

Vastaus:

Tällä samanmerkkisten laitteiden sopivuudella toisiinsa ei ole juurikaan merkitystä, koska suurin osa laitteista suunnitellaan toimimaan tiettyjen teknisten spesifikaatioiden mukaan. Näitä ovat esimerkiksi ulos- ja sisääntuloimpedanssit sekä lähtö- ja sisääntulojännitteet. Optimaaliseen sovitukseen tietysti voisi luulla päästävän, jos käytetään saman merkkisiä laitteita. Usea laitevalmistaja ei kuitenkaan tee läheskään kaikkia laitteitaan itse, vaan ne teetetään alihankintana suurissa Kaukoidän tehtaissa. Eikä absoluuttiseen sovitukseen kiinnitetä huomiota. Tähän vaikuttaa myös se, että esimerkiksi vahvistimien on oltava "sopivia" myös muun merkkisten laitteiden kanssa.

Usea harrastaja valitsee laitteensa periaatteella jokaiselta parasta tietyssä hintaluokassa. Näin saadaan periaatteessa kokonaisuutena paras mahdollinen kokoonpano käytettävissä olevalla rahalla. Sitä paitsi sillä, mitä käytetään, ei ole läheskään niin paljon merkitystä kuin sillä, että miten sitä käytetään. Tällä tarkoitetaan siis asennusta.

Onko suurin äänenpaine jotenkin verrannollinen siihen kuinka hyvin laitteisto soi? EI OLE! Yleensä (lue: melkein aina) mitä parempi soundi, niin sitä vähemmän äänenpainetta ja sama kääntäen. Sitä paitsi 130 desibeliä kahdella subwooferilla on jo suuri lukema.

Vahvistin palaa

Minulla on vahvistin, jonka ilmoitettu teho 4x150 W ja siihen on liitetty kaksi kaksitoistatuumaista sillattuna. Ongelmani on että, vahvistin polttaa vähän väliä päätetransistorit! Eihän ne maksa kuin muutaman kympin ja vaihtamisen, mutta onko jotain selvää vikaa tai syytä siihen? Hieno palsta ja lehti toimii. Kiitoksia!

Nimimerkki: apuva!

Vastaus:

Aijai. Päätetransistoreiden palaminen on merkki jostain vakavasta ongelmasta. Eikö vahvistimien suojaukset (ylikuorma/oikosulku) kytkeydy päälle ennen pahempaa vahinkoa? Päätetransistoreiden palaminen johtuu niiden virransietokyvyn ylittymisestä. Tämä voi johtua esimerkiksi liian alhaisesta kuormitusimpedanssista. Et maininnut tarkemmin miten 12-tuumaiset on kytketty vahvistimeen. Ovatko ne esimerkiksi kaksoispuhekelaiset. Jos näin on ja puhekelojen impedanssi on neljä ohmia ja ne on kytketty rinnan, on vahvistimeen siltakytkettynä kohdistuva kuorma vain yksi ohmia. Tätä ei monikaan vahvistin kestä.. Tällöin kyllä suojauksien tulisi kytkeytyä päälle. Ongelma voi johtua myös liian ohuesta virtajohdosta ja/tai huonoista liitännöistä (myös maapuolella). Jos jännite tippuu häviöiden takia kovin alas, kasvaa virrankulutus ja siten transistoreiden kuormitus merkittävästi. Tämä tosin yleensä tuhoaa virtalähteen transistorit ennen pääteastetta. Ongelma voi olla myös kaiutinjohtojen satunnaisesta oikosulusta tai yksinkertaisesti vahvistimessa olevasta viasta.

Kotelo etukaiuttimille

Kannattaako laittaa kotelo Infinity Reference 6,5" sarjalle? Entä kun kotelo on ongelma, jos sarjan laittaa etuoviin ja tilaa kotelolle ei ole. Riittääkö, jos laittaa sarjan kiinni ovipaneeliin ja laittaa vanua tai polyesteriä oven ja paneelin väliin.

Nimimerkki: Kaltsu

Vastaus:

Elementin koteloinnista on aina hyötyä. Eri asia sitten on millainen kotelon tulisi olla. Useat autokäyttöön suunnitellut elementit on suunniteltu asennettavaksi esimerkiksi oveen siten, että ne käyttävät "kotelona" auton ovea. Jälleen kerran, eri asia on miten hyvin ovi toimii "kotelona". Se kun ei aivan vastaa kotelolle yleensä asetettuja kriteerejä esimerkiksi seinämien tukevuuden tai tiiviyden suhteen. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että oviasennuksessa tulee kiinnittää huomiota oven ulkopellin mahdolliseen vaimentamiseen, sisäverhoilupaneelin tukevuuteen, tiiviyteen ja resonoimattomuuteen. Samoin suuntausmahdollisuudet tasaisesta paneelista ovat huonot.

Jos kotelo halutaan tehdä ongelmaksi muodostuu sen vaatima tila. Kuten edellä mainittiin useat kaiuttimet on suunniteltu käyttämään ovea kotelona. Tämä tarkoittaa sitä, että kotelon on oltava suhteellisen tilava. Tyypillisesti midbasso tarvitsee tilavuutta ainakin noin 5-10 litraa, elementistä riippuen. Jos elementin asentaa liian pieneen koteloon, bassotoisto ei ulotu tarpeeksi alas ja se voi aiheuttaa korostumaa ylemmälle bassoalueelle. Vaikka vaste näyttäisikin teoreettisesti arvioituna ulottuvan riittävän alas. Myös vaihekäyttäytyminen midbasson ja subwooferin välisellä alueella voi aiheuttaa ongelmia. On siis suositeltavaa pyrkiä käyttämään "kotelona" ovea kunhan asennus tehdään huolella. Suuntaus ja kiinnityspinnan tukevuus saadaan tekemällä kaiuttimelle sopiva asennuslevy, joka verhoillaan siististi auton sisustukseen sopivalla tavalla.

2- vai 3-tie?

Jos asentaa taakse hattuhyllyyn 2-tie sarjan eli erillisen basson (8") ja diskantin ja eteen 2-erillissarja, niin onko sinulla kokemuksia tämän rakennustavan äänenlaadusta? Entä jos taakse asentaa vielä subbari lisäyksenä, vai tarviiko rakentaa 3-tie sarja taakse? Ne 6x9 kajarit ei oikeen innosta, kavereilla ainakin huonoja kokemuksia niistä.

Nimimerkki: JanNu

Tarvitaanko taakse?

Onko järkevää jättää asentamatta kokonaan hattuhyllylle tarkoitettuja 6x9 tuumaisia kaiuttimia, jos edessä on 3-tie erillissarja ja takaboxissa 12" subbari?

Nimimerkki: JM

Vastaus:

Takakaiuttimien merkitys riippuu siitä katsooko tarvittava ääntä myös takapenkkiläisille. Periaatteessa eteen asennettu laadukas kaiutinsarja riittää. Takakaiuttimilla voidaan saada myös hieman laajempi tilavaikutelma, mutta siihen riittää pienemmätkin takakaiuttimet kuin 6x9-tuumaiset tai kolmitie-erillissarja; tavallinen kaksitiekoaksiaali riittää. Jos ei katso tarvitsevan voimakasta bassotoistoa, ei edes subwooferia välttämättä tarvita. Jos eteen ei ole kuitenkaan mahdollista asentaa kovin järeitä kaiuttimia ja/tai asennusmahdollisuudet ovat rajoitetut, eikä kuitenkaan haluta käyttää subwooferia, saadaan suuremmilla takakaiuttimilla parannusta toistoon ja jykevämpi bassotoisto. Olen kuullut ihan asiallisia järjestelmiä, joissa on edessä laadukas kaksitie-erillissarja ja takana 6x9-tuumaiset kaiuttimet (tietysti hyvin soivat sellaiset). Jos etukaiuttimen ääni on hyvä ja bassotoistokin on riittävä sekä määrältään että laadultaan, ei takakaiuttimien lisäyksellä saada mitään hyötyä. Usein jopa päinvastoin.

Kotelon muoto?

Miten subikotelon muoto vaikuttaa ääneen? Esimerkiksi, jos kotelo on kapea tai syvyyttä ei ole paljon käytössä. Entä miten mahdollisen refleksiputken pitäisi sijaita tällaisissa asennuksissa?

Nimimerkki: Stock Riemua

Vastaus:

Kotelon muodolla on periaatteessa vaikutusta ääneen. Kotelossa tulee välttää saman suuntaisia saman mittaisia seinämiä. Tällainen kotelo on vaikea toteuttaa, mutta mitä monimuotoisempi, sen parempi. Refleksiputken tulisi sijaita mahdollisimman lähellä elementtiä, mutta refleksiputken sisäpää ei saisi olla suoraan kartion takana eikä kohtisuoraan mitattuna lähempänä takaseinää kuin putken halkaisija. Etäisyyden sivuseinämistä tulisi olla suurempi kuin puolet putken halkaisijasta. Jos putki on kovin lähellä kotelon seinämiä, niin se käyttää niitä ikään kuin putken jatkeena ja halutun viritystaajuuden laskeminen on hankalaa. Toisaalta haluttu/oikea viritystaajuus tulisi aina mitata eikä vain laskea. Refleksiputkeen voi tehdä huoletta yhden 90 asteen mutkan. Myös putken halkaisijan tulisi olla mahdollisimman suuri. 12 tuuman elementeille suositellaan ainakin 100 mm refleksiputkea. Tämä tosin saattaa aiheuttaa ongelmia, koska halkaisijaltaan suuri putki on myös pidempi kuin halkaisijaltaan pienempi.

Toimiiko?

12-tuumainen Pioneer varapyöräkoteloon erilliseen (lasikuitu-muovi-puu) koteloon. Laite Pioneer, edessä Sonyn 6,5" (XS-HL573) erillissarja. Vahvari Pioneer monona 130W 4 ohmiin. Miltä kuulostaa? Tarvitaanko taakse kaiuttimia? Riittääkö vahvarissa potku, vaimentaako takaselkänoja liian paljon? Onko lasikuitu paras materiaali kotelolle, saatavana olisi myös 6 mm paksua polykarbonaattia tosi halvalla!? Olen ensikertalainen subbarihommissa, vinkkejä vastaanotetaan kiitollisena!

Nimimerkki: Jaska

Vastaus:

Vaikuttaa periaatteessa ihan hyvältä. Olisit voinut toki eritellä laitteiston hieman tarkemmin. Esimerkiksi mikä soitin on kyseessä.

Takakaiuttimia ei välttämättä tarvita ellei takapenkkiläisille haluta selkeämpää ääntä tai mahdollisesti laajentaa hieman tilavaikutelmaa. Vahvistinteho vaikuttaa hieman pienehköltä. Et tosin maininnut ohjaatko pääkaiuttimia edessä erillisellä vahvistimella. Jos käytät niille soittimen omaa vahvistinta (2x 10-15 Wattia jatkuvaa tehoa), riittää teho subwooferille, mutta kokonaisuutena pääkaiuttimille tulisi olla enemmän tehoa. Tehoa kun ei voi olla koskaan liikaa. Tehon riittävyys ei ole takaselkänojan vaimennuksesta kiinni.

Lasikuitu on hyvä materiaali kotelon valmistukseen. Tee kotelo siten, että se on myös irrotettavissa asennuspaikastaan ja laita kotelon ja pellin väliin vaikka kerros huopamattoa estämään mahdolliset resonanssit. Tee kotelosta niin suuri kuin mahdollista. Kotelon kansi kannattaa tehdä noin 18 millimetrin MDF-levystä ja se laminoidaan kiinni lasikuiturunkoon. Mitoita kotelo ja kansi siten, että sen päälle tulee kiinni vielä ylimääräinen noin 8-10 mm levy, johon tehdään hieman elementin kokonaishalkaisijaa ja suojaritilän vaatimaa tilaa suurempi reikä. Näin elementti saadaan ritilöineen upotettua pinnan tasalle tai hieman sen alapuolelle Kannen verhoilu taitetaan asennusreiän sisälaidoille ja kun suojaritilä vielä päällystetään läpihengittävällä huovalla, saadaan siisti ja tukevarakenteinen asennus.

Kaksi paria yhteen?

Mulla olis semmoinen kysymys, että voiko 2-kanavaiseen vahvistimeen kytkeä 2-tie erillissarjaa ja 6x9 kaiuttimia? Kestääkö kaiuttimet?

Nimimerkki: Tesse

Vastaus:

Kyllä voi, jos vahvistin kestää kaiuttimen rinnankytkennästä aiheutuvan kahden ohmin kuorman. Tämä lähes kaikki vahvistimet kestävät. Vahvistin antaa yleensä kahden ohmin kuormaan suuremman tehon kuin neljän ohmin kuormaan. Kuinka paljon suuremman riippuu vahvistimen virranantokyvystä. Tavalliset perusvahvistimet antavat noin 50 prosenttia lisää tehoa. Kestävätkö kaiuttimet tämän tehon, riippuu kaiuttimien tehonkestosta. Voisin sanoa, että tässä tapauksessa varmasti kestää. Kun samalla vahvistimella (kanavaparilla) ohjataan esimerkiksi etu ja takakaiuttimet ei niiden voimakkuuseroja ole mahdollista tasata kovinkaan helposti. Jos jommatkummat kaiuttimet soivat liian voimakkaasti, on ainoa keino voimakkuuksien tasaamiseen vaimentaa vastuksilla lujempaa soivia kaiuttimia. Yleensä voimakkuussuhteet ovat kuitenkin tällaisissa tapauksissa kohtuullisen hyvin balanssissa.

Montako sulaketta?

Montako sulaketta olis hyvä laittaa väliin kun asentaa vahvistimen? Riittääkö kaksi?

Nimimerkki: Janne K

Vastaus:

Yleensä vahvistimissa on itsessään sisäänrakennetut sulakkeet. Joten siihen päähän ei sulaketta tarvitse enää laittaa. Vahvistimen sulakkeen tarkoitus on suojata vahvistinta itseään. Toinen asia on ns. päävirtasulake, joka asennetaan vahvistimelta akulle kytkettyyn virtajohtoon mahdollisimman lähelle akkua ja sellaiseen paikkaan, missä se on helposti vaihdettavissa. Koska sulake itsessään aiheuttaa, ainakin suurilla virroilla, vastusta ja siten jännitehäviöitä, on suositeltavaa käyttää päävirtasulakkeena halpojen lasiputkisulakkeiden sijasta lattatyyppistä ANL-sulaketta.

Kotelon toleranssi?

Tarvitsisin uuden kotelon kahdelle subbarille. Ne ovat erimerkkisiä, joten niille todennäköisesti täytyy tehdä eri kotelot. Kaikkialla sanotaan, että suljettu kotelo ei ole yhtä tarkka mitoitusvirheille kuin esimerkiksi refleksi. Mutta miten paljon heittoa voi olla suljetussa kotelossa käytännössä? Ja sitten on semmoinen ongelma, että en ole löytänyt elementeille muuta teknistä tietoa kuin että toinen on Kenwood KFC-W2500 10" 4 ohmia 360 W. Ja toinen on Boschman 10" 4 ohmia 440 W. Et ois kiva tietää herkkyyksistä sun muista?

Nimimerkki: ???? :(

Vastaus:

Pitää paikkaansa. Suljettu kotelo ei ole niin tarkka pienille mitoitusvirheille kuin refleksi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että suljetun kotelon laskennassa ja toiminnassa on vähemmän muuttujia kuin refleksikotelossa, puhumattakaan bandpass-koteloista. Suljettu kotelo voi poiketa noin 10 prosenttia lasketusta tilavuudesta ilman havaittavaa vaikutusta. Refleksikotelossa marginaalia ei katsota sallittavan tilavuudessa/viritystaajuudessa juuri ollenkaan.

Kenwood KFC-W2500 pääparametrit ovat seuraavat: Fs 28 Hz, Vas 74,3 L ja Qts 0,327. Tietokoneella mallinnettaessa Kenwood näyttää viihtyvän parhaiten 30 litran refleksikotelossa, joka on viritetty 38 Hertsiin. Matalammalle ulottuvaa toistoa haluttaessa refleksikotelon tilavuus on 45,4 litraa ja viritystaajuus 28 Hertsiä. Kenari toimii kyllä suljetussakin, mutta herkkyys jää aika pieneksi refleksiin verrattuna. Kenwoodille ilmoitettu herkkyys vapaassa kentässä on 90 dB/m (2,83 V). Tuosta Boschmannista ei ole mitään tietoa, kun malliakaan ei ole tiedossa. Olisi ehkä hyvä, jos luopuisit molemmista ja ostaisit tilalle kaksi samanlaista elementtiä.

4 tuumaa+subbari?

Kerropa sopiva kotelon koko MTX T2104:lle, kun pääkaiuttimet ovat 4", eli midiä ei hirveesti lähde. Eli siis subu saisi toistaa aika napakkaa, muttei silti kuulua takaa... ainakaan kovin paljon. Oon itse laskenut, mutta kerro rohvessorisetä oma mielipiteesi.

Nimimerkki: Jarkko

Vastaus:

En tiedä, miten se kotelo riippuu siitä millaiset pääkaiuttimet laitteistossa on. Kun puhutaan napakkuudesta, niin puheena olevat taajuudet ovat alueella, jolla subbarilla ei ole mitään tekemistä. Subbarin toistamien iskuäänien perustaajuus on kyllä niiden toiminta-alueella, mutta soundin sävy ja juuri sen napakkuus tulee harmonisista kerrannaistaajuuksista, jotka ovat pääkaiuttimien toistoalueella. Jos pääkaiuttimet eivät toista sellaisenaan ilman subbaria "napakasti", niin eivät ne tee sitä subbarin kanssakaan. Toisaalta pääkaiuttimien toisto (napakkuus) voi jopa huonontua huonolaatuisella ja/tai vääränlaisella kotelolla. Mutta se ajatus, että pienten pääkaiuttimien toistoa voisi jotenkin kompensoida subwooferilla, joka muka toistaa napakasti. Haluat varmaan kuitenkin sanoa, että haluat subwooferin toistavan niin ylös, että sen toisto yhtyy saumattomasti pääkaiuttimiin. Myös tämä on yksi edellytys napakalle toistolla. Napakkuuteen vaikuttaa myös subwooferin vaihekäyttäytyminen, jakosuodatus toistoalueiden välillä ja ennen kaikkea subwooferin oikea voimakkuus (lue: riittävän pieni) suhteessa pääkaiuttimiin.

MTX suosittelee useita erilaisia kotelotyyppejä ja -tilavuuksia. Koska T2104:n Qts-arvo on suhteellisen korkea (0,41) on oletettavaa, että se toimii parhaiten suljetussa kotelossa. Tilavuudeksi valmistajan suosittelema suurin vaihtoehto eli reilu 28 litraa ja kokeilisin jopa suurempaa (40-50 litraa) koteloa.

Liian järeä kotelo?

Teen refleksikotelon yhdelle 18" subbaselle. Meneekö kotelon teko jo "yli", jos teen väliseinä periaatteella ja väliin tulee sementtiä, sisäseinä 12 mm, ulkoseinä 12 mm ja sementti niiden välissä 12 mm, yhteensä 36 mm?

Nimimerkki: Make

Vastaus:

Ei mene "yli". Koska kotelo ei voi periaatteessa olla koskaan liian tukeva. Etenkin kun tapauksessasi on suurikokoinen elementti ja todennäköisesti myös suuri kotelo. On sitten eri asia miten tukevuus saavutetaan. Kuvaamallasi rakenteella saavutetaan varmasti tukeva, mutta samalla erittäin painava kotelo. Toisaalta levyjen väliin jäävä tila sementille voisi olla jopa hieman suurempi, koska sinne ei ole mahdollista tehdä minkäänlaista "raudoitusta. Sementti voi kovassa luukutuksessa halkeilla. Jos mahdollista, niin seinämien välinen tila kannattaa "raudoittaa" kanaverkolla. Elementin asennusreiän kohta kannattaa tehdä kolmesta päällekkäisestä levystä, jolloin sementti jää sen ulkopuolelle. Tämä helpottaa toteutusta ja elementin kiinnitystä tukevasti.

Kerromme seuraavassa numerossa miten tehdään suhteellisen kevyt, mutta erittäin tukeva ja akustisesti kuollut kotelo helposti ja kohtuullisin kustannuksin.

Liian kuumana?

Autoni peräkoslaa on nostettu mdf-levyllä noin 10 cm ja sen alle on tehty kotelo jossa on kaksi vahvistinta. Kotelon päälle tulee lasi kansi, joten kotelo on tiivis. Olen asentanut koteloon kaksi tuuletinta, toinen puhaltaa kylmää ilmaa ja toinen imee kuumat ilmat pois. Miten saan tuulettimet toimimaan siten että ne menevät päälle kun kotelon lämpötila nousee liikaa? Missä lämpötilassa vahvistimet käyvät jo liian kuumalla?

Nimimerkki: lämpö ongelmia!

Vastaus:

Vahvistimien jäähdytys on tärkeä asia. Liian suuri toimintalämpötila lyhentää vahvistimen elinikää huomattavasti ja liian kuumana käyvä vahvistin voi aiheuttaa säröä jo pienilläkin tehoilla. Vahvistimen tyypillinen toimintalämpötila on 40-70 astetta. Yleensä suojapiiri katkaisee virran vahvistimesta noin 80-90 asteen välillä.

Termostaattiohjattuja tuulettimia tai ohjainpiirejä tuulettimen käynnistykseen tietyssä lämpötilassa voi tiedustella elektroniikkakomponentteja myyvistä liikkeistä. Ainakin Stingerillä on ollut valikoimissaan valmista termostaattituuletinta, mutta Stingerin maahantuonti on tietojeni mukaan loppunut (Alpine Radiopari Oy, puh. 09-3508710). Internetistä löytyy myös rakennusohje tuulettimen termostaattiohjauspiirille osoitteesta http://claymore.engineer.gvsu.edu/~brinkmar/coolfan.doc. Toisaalta tuulettimet voivat käydä koko ajan, mikäli niiden aiheuttama puhallusääni ei kuulu häiritsevänä matkustamoon. Tuulettimet tulee sijoittaa siten, että ilmavirta kulkee vahvistimien jäähdytysrivaston kautta.

Refleksi takakontista?

Miten järkevä ratkaisu on tehdä refleksiputki hattuhyllyn läpi takakonttiin, jossa on suljettu kotelo ja 12" elementti. Onko ratkaisusta äänenlaadullisesti hyötyä?

Nimimerkki: Inffari

Vastaus:

Tämä kuuluu aiheeseen "kokeilemalla sen tietää.". Periaatteessa tavaratila, ja itse asiassa koko auto toimii myös jonkinlaisena kotelona, jolla on suuri vaikutus toistoon. Tämä tietää jokainen, joka on kokeillut samaa elementti/koteloa kahdessa erilaisessa autossa. Periaatteessa matalilla taajuuksilla ei ole merkitystä kuinka suora yhteys tavaratilasta on matkustamoon. Mutta tässä piileekin autohifin yksi mielenkiintoisista piirteistä. Kokeilemalla voi saada aikaan yllättäviäkin tuloksia. Joten kokeile erilaisia putkia, niin tiedät onko siitä mitään hyötyä. Putken vaikutus riippuu paljon myös siitä miten tiivis tavaratila on suhteessa matkustamoon. Mitä tiiviimpi, sitä suurempi vaikutus.

Ohjeita moneen?

Miten tai mistä sais subbaskotelolle teko-ohjeet? Kyseessä on monimuotoinen kotelo eli siinä on yksi seinä kalteva. Kotelon tilavuus on noin 40 litraa. Subbasena toimii Jensseenin JW 12" (eli se testivoittaja, jossa on kämmenen kuva puhekelassa vai oliko se nyt jossain pölysuojassa?!?). Aattelin laittaa Autostudion CB-450i:n vahvariksi. Se on nelikanavainen, 4x60w 4 ohmiin (Teho RMS 2 ohmiin 4x90W, sillattuna RMS 4 ohmiin 2x180W). Mulla on auton peruskajarit hattuhyllyllä, eli kannattaako sitä vahvaria kytkee niillekin, vai ostanko 2 kanavaisen eli ohjaamaan vaan subbasta vai kantsiiko ottaa ne pääkajarit 4 kanavaiseen (pääkajareina niin kuin edellä mainitsin on vakio kajarit, mut ääntä lähtee cd soittimenkin antamalla tehomäärällä!): sit vielä piuha-asiaa. Miten saa helpoiten laitettua/vedettyä virtapiuhat ja RCA piuhat? Kuinka paksua virtapiuhan akulta vahvariin kannattaa olla?

Nimimerkki: TTK

Vastaus:

Subbarikotelon rakentamiseen löytyy yleisohjeita mm. AutoSound-lehden nettisivuilta (www.autosound.fi).

Voit ohjata mainiosti nelikanavaisella Autostudiolla sekä hattuhyllyllä olevia pääkaiuttimia sekä subwooferia. Kytke vahvistin siis kolmekanavaiseksi. Kaksi kanavaa pääkaiuttimilla ja siltakytketty kanava subbarille. Et maininnut onko sinulla edessä kaiuttimia. Jos on , niin kytke vahvistin ohjaamaan sekä niitä että takakaiuttimia ja hanki subbarille oma vahvistin. Voit tietysti kytkeä nelikanavaisen sekä etukaiuttimille ja subbarille ja ohjata takakaiuttimia soittimen omalla vahvistimella. Siis siinä tapauksessa, että etukaiuttimet ovat ja niiden äänenlaatu on parempi kuin takakaiuttimien.

Virtajohto vedetään akulta lyhyintä mahdollista reittiä vahvistimelle. Läpivienti kannattaa tehdä käyttäen auton omia läpivientipaikkoja. Tee pienehkö reikä läpivientikumiin, josta saat virtajohdon lävitse. Voit tiivistää läpiviennin tarvittaessa vielä tiivistemassalla. Virtajohdon paksuudeksi suosittelen noin 16 mm2 ja päävirtasulakkeeksi 60 Ampeerin ANL-sulaketta. Tarvittavat johtojen paksuudet, sulakkeet ja virtakondensaattorit voi laskea kätevästi www-sivuillamme olevalla PowerDesigner-laskurilla. Sivuilla on myös ohjeita virtajärjestelmän toteutuksesta. Muista myös maadoitusjohdon riittävä paksuus suhteessa sen pituuteen ja huolellinen kontakti auton runkoon.

Vedä RCA-johdot soittimelta lyhyintä mahdollista reittiä, mutta eri puolelta autoa kuin virtajohto. Käytä mahdollisimman sopivan pituista johtoa, jottei ylimääräistä tarvitse kerätä kiepille mihinkään penkin alle!

Painelevystä?

Olisi erittäin hyvä jos saisitte johonkin numeroon tungettua tietopaketin painelevyn mitoittamisesta ja sen vaikutuksesta. Monissa esittelyautoissa näkee tällaisia lasista tehtyjä painelevyjä varapyöräkotelossa olevan subbarin päällä, muttei missään kerrota kuinka kyseinen lasi toimii.

Nimimerkki: Jaakko

Vastaus:

Varsinainen painelevy ja esittelyautoissa tavattu "painelevy" ovat kaksi eri asiaa. Painelevy on levy, joka sijaitsee erittäin lähellä kartiota, mutta on lähes kaikilta sivuiltaan auki. Se lisää kartion kuormitusta mm. kasvattamalla massaa, jota puhekela joutuu liikuttamaan. Kartion edessä oleva ilma lisää tavallaan kartion massaa ja painelevy kasvattaa tätä lisämassaa vielä jonkun verran. Massan lisääminen laskee mm. ominaisresonanssia ja muuttaa elementin mekaanisia parametrejä. Lisäksi se aiheuttaa kartion liikettä kontrolloivaa "vastapainetta", mikä taas laskee hieman elementin herkkyyttä. Asia on kokonaisuutena suhteellisen monimutkainen ja menetelmän hyöty on hieman kyseenalainen. Esittelyautojen painelevy on käytännössä kaistanpäästökotelon (bandpass) kansi. Takakotelo on elementin taakse jäävä tilavuus ja etukotelo elementin asennuspinnan ja kannen välinen tila. "Refleksiputki" on kannen ja tavaratilan reunan väliin jäävä suorakaiteen muotoinen aukko. Toki levyn ja elementin väliin jäävällä pienellä etäisyydellä on oma vaikutuksensa, mutta se on teoreettisen pieni. Näissä ratkaisuissa etukotelon viritystaajuus on erittäin korkealla ja siten alipäästösuodattimen toiminta-alueen ulos rajaama. Näin sillä ei ole suoranaista vaikutusta ääneen. Koteloratkaisu vaikuttaa kuitenkin mm. vaihekäyttäytymiseen, kartion liikepoikkeamaan ja herkkyyteen. Mitään yksiselitteisiä ohjeita ei ole olemassa. Vakoile hieman näkemiäsi ratkaisuja ja tee omia kokeiluja, niin pien tiedät millaiseen tulokseen pääset.

Painelevystä on ollut juttu AutoSound-lehdessä 4-5/2001.

Kick-paneeleista?

Mitähän olis syytä ottaa huomioon asennettaessa kaiuttimia kick-paneeleihin, että bassotoisto tosiaan saataisiin ulottumaan sinne 50Hz tienoille. Kyseessä on kuuden tuuman elementit. Kysyn siis aivan perusasioita, joita on syytä ottaa huomioon. Myös rakenne vinkit olis hyviä.

Nimimerkki: kick bass!

Vastaus:

Kuten kaikessa kaiuttimien asennuksiin liittyvässä, tulee asennus tehdä tukevasti ja kaiuttimien suuntauksella on erittäin suuri vaikutus lopputulokseen. Suuntauksella ei tarkoiteta välttämättä kaiuttimien suoraa suuntausta kuuntelijaa kohden, vaan erilaisten suuntausvaihtoehtojen kokeilua. Toki suuntaus kuuntelijaa kohden tuottaa kuitenkin yleensä parhaimman tuloksen. Puhuttaessa kaiuttimen matalien taajuuksien toistosta, suuntauksella ei ole merkitystä. Matalien taajuuksien toisto riippuu elementin ominaisuuksista ja miten elementti toimii tietyssä kotelotilavuudessa. Kick-paneeleiden ongelmana onkin pienen kotelon rajoittama alarajataajuus. Tavoitteesi 50 hertsiä ei ole kuitenkaan mahdoton, jos löydät elementin, joka toimii pienessä kotelossa. Kick-paneeli voidaan toteuttaa siten, että muotoillaan paneeli, joka myötäilee tarkasti rajapintojen muotoja. "Kotelo" muodostuu tässä tapauksessa paneelin ja sen taakse jäävän rakenteen välisestä tilasta. Paneeli kiinnitetään tukevasti ja mahdollisimman tiivisti auton rakenteisiin. Näin on usea kick-paneeli toteutettu. Paneeli voidaan toteuttaa myös valamalla sen pohja lasikuidusta taakse jäävän tilan muotoja mukaillen. Paneeli kiinnitetään lasikuitukoteloon laminoimalla se siihen kiinni. Näin tehty kotelo on varmasti tiivis.

Usein näkee myös toteutuksia, missä keskiääni ja diskantti on sijoitettu kick-paneeliin ja midbasso oveen. Näin midbassolle saadaan riittävä kotelotilavuus ja alarajataajuus.

Kokeile ensin väliaikaisilla paneeleilla erilaisia suuntausvaihtoehtoja ja kun oikea sijoitus ja suuntaus on löytynyt, pyri rakentamaan paneelit siten, että elementin taakse jää mahdollisimman suuri tila. Lasikuidusta muotoilemalla koteloa voidaan "jatkaa" kojelaudan alapuolelle tai jopa lattiaan. Tämän tarkempia ohjeita ei käytettävissä olevan tilan puitteissa voi valitettavasti antaa.

Liian iso kotelo?

Onko liian isosta subbarikotelosta haittaa basson soundille?

Nimimerkki: masa

Vastaus:

Usein päinvastoin, eli mitä suurempi kotelo, sitä parempi soundi. Tai sanotaanko, että kotelon tulee olla oikean kokoinen, mutta mieluummin liian suuri kuin liian pieni. Tämä koskee erityisesti suljettuja koteloita. Refleksikoteloiden tilavuuden tulee olla täsmällisempi eli koteloa ei voi noin vain lähteä suurentamaan. Hyvänä lähtökohtana tarvittavalle kotelotilavuudelle voidaan pitää vaikka nettisivujemme kotelolaskurin suosituksia. Testasimme kotelotilavuuden vaikutusta käytännössä numerossa 1/2001.

Bandpassin erot?

Millaiset ovat bandbass-kotelon ominaisuudet verrattuna esim. suljettuun koteloon (transientti, pitkät bassokuviot ym. toiston luonnollisuuteen vaikuttavat asiat)?

Nimimerkki: Kicker

Vastaus:

Yleensä bandpass- eli kaistanpäästökotelon äänenlaadullisia ominaisuuksia ei pidetä kovin hyvinä. Bandpass-kotelon vaihekäyttäytyminen ja ns. ryhmäviiveen vaihtelu ovat suljettua kotelo voimakkaammat. Juuri nämä vaikuttavat mm. iskuäänien toistoon (transienttitoisto). Toisaalta kotelolla voidaan saada selvästi esimerkiksi suljettua koteloa suurempi herkkyys, tehonkesto ja äänenpaine. Hyvin suunniteltu bandpass-kotelo soi kuitenkin varmasti paremmin kuin vaikka liian pieni tai vuotava suljettu kotelo. Toisaalta bandpass-kotelon suunnittelu ja toteutus on alttiimpi virheille ja bandpass-koteloiden hieman huono maine johtuu enemminkin epäonnistuneesta suunnittelusta kuin itse kotelotyypistä. Bandpass-koteloita on kahta tyyppiä: Suljettu ja refleksi band-pass-kotelo (kutsutaan myös 4. ja 6. asteen koteloiksi). Näistä ensiksi mainittu on toisto-ominaisuuksiltaan ongelmattomin. Aihetta käsiteltiin viimeksi edellisessä numerossa 6-7/2002.

Lisää Bandpassista?

6-7/2002 lehden bandpass kotelo jäi kutkuttelemaan. Erityisesti jäi vaivaamaan miksi Diamondin elementille tehdyn kotelon (taka)tilavuutta pienennettiin niinkin paljon? Eikö kotelonlaskentaohjelman suositukseen voikaan luottaa? Voisinko muuttaa kyseisen kotelon refleksiputkea halkaisijaltaan suuremmaksi ja lisätä pituutta sopivassa suhteessa "vinkunan" välttämiseksi? Refleksiputken syrjäyttämä tilavuus vain ilmeisesti lisätään kotelon tilavuuteen (siis sen kammion, mihin putki tulee)? Jos tekisin kotelon kahdelle elementille kolmikammioisena ja laskeskelen tilavuuden ohjelmalla, jaanko vain takakammion tilavuuden kahtia saadakseni suljettujen kammioiden tilavuuden? Kysymyksiä tuli aika liuta.;) Innokkaana vastauksia odotellen...

Nimimerkki: Belsebub

Vastaus:

Mukavaa, että artikkeli herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä. Kuten jutussakin useaan otteeseen mainittiin, ei bandpass-kotelon suunnittelu ole yksiviivaista laskentaa. Teoreettisesti mallinnettu kotelo on vain hyvä lähtökohta suunnitteluprosessille, joka sisältää käytännön kokeilua sekä yritystä ja erehdystäkin. Diamondin tapauksessa päädyttiin kokeilun kautta ko. tilavuuteen. Toki suunnitteluohjelman suosituskin toimii, mutta tässä tapauksessa soundia haluttiin "säätää" hieman pehmeämmäksi ja "hifistyneemmäksi". Putkeksi on syytä valita halkaisijaltaan suurempi kuin jutussa käytetty, kuten artikkelissa mainittiinkin.

Refleksiputken syrjäyttämä tilavuus tulee lisätä kotelotilavuuteen, jotta haluttu nettotilavuus (tarvittava todellinen tilavuus) saavutetaan. Jos putki johdetaan ulos kotelosta, se ei luonnollisestikaan syrjäytä siltä osin kotelotilavuutta. Kolmekammioisen kotelon kammioiden tilavuudet saadaan laskemalla kotelo kahdella elementillä ja jakamalla elementeille "ei yhteinen" kotelo-osuus kahdella.

Optimaalinen loota?

Minkälainen kotelo olisi paras/optimaalinen kun elementteinä on 2 kpl Infinityn Kappa Perfect 12.1 Subbaria? Arvot: Qts: 0,44, Fs:23,32, Vas: 99,97 L, Qes 0,46.

Olen ajatellut bandbass koteloa, jossa elementit olisivat keskilevyssä takapenkin selkänojaa vasten. Kyseisten elementtien tehonkesto 350 Wrms. Onko Autostudion CB-2120i, jonka teho sillattuna on 360 W, tarpeeksi tehokas/hyödykäs ostos, jos ostan molemmille oman?

Nimimerkki: LyC0

Vastaus:

Kuten olen monta kertaa vastannut, en anna tarkempia suosituksia subbarikoteloille, koska niitä voi itse laskea helposti nettisivujemme laskenta-ohjelmalla ja yleensä itseään kunnioittavat valmistajat, maahantuojat ja kauppiaat antavat myös tarvittavat kotelosuositukset. Ainakin pitäisi.

Laskentaohjelma antaa tarkoittamallesi suljetulle kaistanpäästökotelolle takatilavuudeksi 122 litraa ja etutilavuudeksi 76 litraa viritettynä 41 hertsiin. Sangen suuri loota, jonka toisto vaikuttaa ulottuvan erittäin alas, jopa turhan alas auton akustiikkaa ajatellen. Erilaisia yhdistelmiä kokeilemalla saadaan tilavuudesta hieman "konttiystävällisempi", mutta tämä vaatii joka tapauksessa hieman käytännön kokeilua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ko. subbarit eivät oikein tähän kotelotyyppiin sovellu.

Kahden vahvistimen teho riittää varmasti. Jos elementit jakavat yhteisen kotelotilavuuden, on vahvistimen tasot säädettävä yleismittarin kanssa täysin samoiksi. Pelkkä silmämääräinen säätimen asennon samankaltaisuus ei riitä.

Riittäkö 2x7 wattia?

Riittääkö mun Philipsin mankan 2x7 wattia mun kahdelle 18" Strokerille? Kaverit sano et kyllä riittää ku monottaa ne kaksi kanavaa.

Nimimerkki: Pärre

Vastaus:

Kuule Pärre, riittää se, ja vieläpä ihan oikeasti. Kyllä niistä Strokereista tulee ääntä soittimen 7 watilla periaatteessa ihan samalla tavalla kuin teholtaan 1000-wattisellakin vahvistimella tuolla teholla soitettaessa. Ero on vain siinä, että kun soittimen teho loppuu siihen 7 wattiin, niin isommasta vahvistimesta riittää edelleen ruuvista väännettäessä. Eikä muuten tarvitse edes "monottaa" niitä kanavia. Kun ei edes voi.

1 vai 2 sulaketta?

Vahvistimestani lähtee 4x200 Wrms ja ohjelmanne, joka laskee virtajärjestelmän tarpeet sanoo, että johdon pitäisi olla 35 neliömilliä ja sulakkeen 200 ampeeria. Kannattaisiko ostaa monta sulaketta vai yksi. Ja kaiuttimeni 6x9 SPL PRO kestävät 100 Wattia, niin kestävätkö ne normaalia soittoa?

Nimimerkki: Minä ite

Vastaus:

Mikä nelikanavainen vahvistin antaa noin paljon jatkuvaa tehoa? Ettet olisi vain tulkinnut tehoilmoituksia väärin. No, oli miten oli, tuollainen tehopakkaus tarvitsee paksun kaapelin ja myös sulakkeen arvon on oltava virrankulutusta vastaava. Järkevintä on käyttää yhtä ANL-tyyppistä lattasulaketta.

Lisäsulakkeet?

Olis pari kyssärii liittyen sulakkeisiin. Miksi esimerkiksi Jocke Eriksonin 323F:ssä (ATSM 1/2002) on sulakkeet omatekoisessa sulake/virranjakoblokissa vaikka olen jostain lukenut että päävirtasulakkeen jälkeen ei tarvitse enää laittaa ylimääräisiä sulakkeita vahvistimille? Siinähän on sulakkeet vahvistimille, valoille, tuulettimille ja DSP:lle tai näin olen ainakin kuvitellut. Miten pystyy laskemaan tarvitavan sulakkeen arvon kullekkin laitteelle vai ovatko ne kaikki samoja?

Nimimerkki: Jocke on paras...

Vastaus:

Näinhän se periaatteessa on. Vahvistimissa ja muissakin laitteissa käytetään yleensä omia "sisäisiä" sulakkeita suojaamaan itse laitetta. Tämän vuoksi jopa joidenkin soittimien herätevirtajohdoissakin on nähty sulakkeita. Suojaus voidaan toki tehdä myös elektronisella suojapiirillä.

"Ylimääräisistä" sulakkeista ei periaatteessa ole haittaa, jos kontaktit ovat kunnossa ja sulakkeiden arvot virrankulutuksen mukaiset. Usein sulakeratkaisuilla pyritään lähinnä näyttävämpään asennukseen. Yksittäisten laitteiden sulakkeiden arvoissa tulee ensisijaisesti käyttää laitevalmistajan suosituksia. Arvot voidaan tarvittaesa laskea samalla tavalla kuin päävirtasulakkeen arvoakin laskettaessa, mutta käyttäen vain yhtä laitetta. Eli yksittäisen laitteen tehonkulutus jaetaan käyttöjännitteellä (12 volttia). Näin saadaan virrankulutus ja tämä (ehkä muutama lisäampeeri päälle) on hyvä lähtökohta sulakkeen arvoksi. Vahvistimien kohdalla antoteho kerrotaan ennen jakamista kahdella olettaen hyötysuhteeksi näin 50%.

Pleksin paksuus?

Jos haluan subbarikoteloon läpinäkyvän ikkunan, niin kuinka paksua seinämän lasin/pleksin pitää olla ja miten kiinnittää se kotelon muihin seiniin?

Nimimerkki: Mr.StarckJohan

Vastaus:

Pleksin sijasta kannattaa käyttää karkaistua lasia, koska lasi on paksua pleksiä edullisempaa. Ikkunan koko kannattaa myös pitää kohtuullisissa mitoissa, sillä mitä suuremmat jännevälit, sitä paksumpaa tavaran tulee olla. Sellainen 6-8 mm riittänee useimmissa tapauksissa, mutta paksummastakaan ei ole haittaa.

Kiinnitys koteloon voidaan tehdä esimerkiksi oheisen piirroksen mukaisesti. Koteloon tehdään halutun (ikkunan koon) kokoinen aukko. Kotelon sisäpuolelle kiinnitetään reunuslaippa, jota vasten ikkuna kiinnitetään. Kehyksen voi tehdä esimerkiksi 8-12 mm vanerista leikkaamalla kappale, jonka ulkoreunat ulottuvat siis muutaman senttimetrin aukon reunojen yli (kiinnitetään kotelon sisäseinään lyhyillä ruuveilla ja liimalla) ja sisäreunat 10-15 mm aukon sisäpuolelle (jota vasten lasi/pleksi-ikkuna kiinnitetään) Tähän väliin laitetaan myös tiiviste (silikonia tai esimerkiksi reunojen mukaan leikattua muutaman millimetrin solukumia tai vastaavaa). Jos ikkunan haluaa samalle tasolle kotelon seinän kanssa, tulee lasin/pleksin olla yhtä paksua kuin kotelon seinänkin tai kiinnityslaipan/kehyksen eteen on tehtävä ylimääräinen kehys, joka yhdessä lasin kanssa nostaa sen tasalle kotelon seinän kanssa. Upotuksen ikkunalle voi tehdä myös jyrsimellä, mikäli sellainen on käytössä.

Lasiin/pleksiin on hyvä tehdä kiinnitysruuveille reiät ja senkkaukset (kannan upotukset) valmiiksi tai käyttää sopivia prikkoja. Ruuvit saa tarvittaessa piiloon esimerkiksi kulmalistalla (listan kiinnitysvara huomioitava ikkunan ja aukon mitoituksessa). Siten vielä kotelon sisään neonvalo tai strobo-efekti, niin johan kaverit kalpenee...

Erillissarjan kotelo?

Voiko erillissarjalle laskea kotelon tuolla teidän bassbox-laskurilla? No, laskin sellaisen jo omistamilleni elementeille (Next ALS 16) ja se antoi tulokseksi "flat" 55 litraa, "hifi" 88 litraa ja "SPL" 9,5 litraa. Ne kotelot tulisi oviin, joten kotelotilavuuden tulisi olla varmaankin lähimpänä tuota 9,5 litraa. Minkälaista ääntä olisi luvassa, jos vertaa muihin tilavuuksiin ja yleensäkin?

Nimimerkki: Erkkasarjaa asentamassa

Vastaus:

Erillissarjan basso-/keskiäänielementille voidaan laskea kotelo samalla tavalla kuin subwoofereillekin. Koska erillissarjan alapää suodatetaan yleensä pois matalimpien taajuuksien osalta (alle 80-50 Hz), ei kotelo ole niin kriittinen kuin subwoofereiden yhteydessä.

Yleensä erillissarjan bassoelementit asennetaan oveen ja kaiutin käyttää ovea "kotelonaan". Tosin hieman huterena ja vuotavana sellaisena ja siksi oikealla kotelolla saataisiin useimmiten parempi tulos. Ongelma on vain siinä, että useimmat kaiuttimet on sinänsä suunniteltu toimimaan ovessa eli suuressa tilavuudessa. Siksi laskentaohjelmakin antoi sinulle "optimaaliseksi" (="flat") tulokseksi 55 litraa. Suurien koteloiden valmistaminen oveen ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

Laskentaohjelman "flat", "hifi" ja "SPL" tarkoittavat eri ns. Qts-arvoilla laskettuja kotelotilavuuksia. Niiden merkityksestä löytyy tietoa nettisivujemme www.auto-sound.net "Tietoa" -osiosta ja laskentaohjelman käyttöohjeista.

Koska et ilmoittanut tarkempia tietoja ko. elementeistä, on vaikea arvioida tuon 9,5 litran kotelon toimivuutta.

Kärsiikö RCA?

Kärsiikö autosoittimen subwoofer-ulostulo jos siihen liittää kaksi vahvistinta RCA-jako haarottimella?

Nimimerkki: Epäilys

Vastaus:

Tämäpä hyvä kysymys, koska ajattelin aiheen ottamista esille muutenkin. Linjalähtö voidaan haarottaa yhdestä kahdeksi esimerkiksi kahdelle tai useammalle vahvistimelle tavallisella RCA-haarottimella. Näitä on saatavana useaa mallia ja sellaisen voi tehdä helposti myös itse. Soittimen lähtö "näkee" useamman vahvistimen rinnankytkettyinä kuormina. Samalla tavalla kuin vahvistin näkee siihen kytketyt useammat kaiuttimet. Rinnankytkennässä soittimen linjalähdön näkemä kokonaisimpedanssi laskee suhteessa siihen kytkettyjen vahvistimien lukumäärän mukaan.

Tämä vaikuttaa soittimen linjalähtöön siten, että sen esivahistimen on annettava enemmän virtaa ja jossain vaiheessa linjalähdöstä loppuu "ruuti" ja sen antojännite laskee, ääni saattaa säröytyä ja vahvistimet eivät saa riittävää ohjausta.

Linjalähdön jakamisen muutamalle vahvistimelle ei pitäisi tuottaa ongelmia. Useamman (yli 4) vahvistimen liittämiseen tarvitaan yleensä jo erillinen ns. linjavahvistin.

Jos linjalähdöt pitää sitä vastoin yhdistää (esimerkiksi vasen ja oikea kanava) "monoksi", ei ole suositeltavaa käyttää tavallista haarotinta ikään kuin "väärin päin". Tämä oikosulkee kaksi signaalilähtöä. Jos ja kun vasemman ja oikean kanavan signaalit eivät ole koskaan täysin identtiset, kuormittaa toinen kanava myös toista ja esivahvistinta. Tämä aiheuttaa säröä.

Oikea tapa yhdistää kaksi kanavaa yhdeksi on kytkeä ne 10 kilo-ohmin vastuksien kautta. Vastukset toimivat "puskureina" kanavien välillä ja ne eivät pääse vaikuttamaan toisiinsa. Vastuksien aiheuttama kuormitusimpedanssin kasvu saattaa aiheuttaa pitkien kaapelivetojen yhteydessä vaimentumaa korkeilla taajuuksilla. Kanavien yhdistäminen tulisi siksi tehdä aina vasta mahdollisimman lähellä lopullista sisääntuloa. Vastukset myös tiputtavat linjajännitettä jonkin verran, mutta tästä ei pitäisi nykyaikaisilla korkean jännitetason laitteilla muodostua ongelmaa.

RCA:n erot?

Onko eroa ohjelmalähteen ja vahvistimen väliin tulevilla RCA-johdoilla? Millainen vaikutus niillä on ääneen?

Toinen kysymys koskee vahvistinta. Minulla on 2x50-wattinen (monona 1x160 W) vahvistin, joka ohjaa monona 10-tuumaan bassoa. Jos haluaisin ohjata samalla vahvistimella vielä takakaiuttimet ja kytkeä ne normaalisti linjalähtöihin, niin paljonko saadaan tehoa.

Nimimerkki: aloitteleva hifisti

Vastaus:

RCA-johtojen välillä on äänellisiä eroja, mutta ne ovat usein normaalikuuntelussa havainnoiden pieniä. Toki ääripäiden - halpis/highend -välillä erot saattavat olla selviäkin. Johtojen mekaanisissa rakenteissa ja häiriösuojausten tasoissa on sitä vastoin selviä eroja.

RCA-johdoista on ollut juttua viimeksi edellisessä numerossa 1/2003 ja niinkin kauan sitten kuin numerossa 1/1999 testattiin nimenomaan RCA-johtojen äänellisiä eroja.

Missä muisti?

Vaihdoin autoa ja cd-soittimen kanssa on vähän ongelmia. Aina kun virran sammuttaa niin soittimen muisti häviää. Vanhassa autossa toimi ihan hyvin. Voisiko viitata jotenkin herätevirtaan?

Nimimerkki: Ron

Vastaus:

Joissain autoissa jatkuva ja virta-avaimen ohjaaman (sytytys) virtaliitäntä ovat kytketty ristiin. Soittimen jatkuva virta, jota se tarvitsee nimenomaan muistipaikkojen ja mahdollisten muiden asetusten ylläpitoon, katkeaa aina katkaistaessa virta autosta.

Ongelma poistuu kytkemällä em. liitännät toisinpäin. Liitäntä mihin tulee virtaa virta-avaimen asennosta (tai edes lukossa olemisesta) riippumatta on ns. jatkuva virta ja se pitää yllä mm. radion muistipaikat. Toiseen liitäntään tulee siis virtaa vain virta-avaimen ollessa tietyssä ns. ACC-asennossa. Tämä ohjaa soittimen päälle ja pois virta-avaimen ohjaamana. Jos haluat kuunnella musaa ilman, että virta-avain on "hollilla", kytke piuhat suoraan jatkuvaan virtaan.

Kokonaisimpedanssi?

Muuttaako 2-tie jakosuodin diskantin ja keskiäänen muodostaman systeemin kokonaisimpedanssia? Elementit ovat 8 ohmia, mutta kytkeekö esimerkiksi 18 dB:n jakosuodin elementit rinnakkain, jolloin vastus laskee 4 ohmiin?

Nimimerkki: Pro Pääteaste

Vastaus:

Ei juurikaan muuta, koska impedanssi ei "näy" suodattimen kautta yhtenä. Suodatinkomponentit toimivat ikään kuin "puskurina" kaiuttimien välillä ja näin nimellisimpedanssi pysyy esimerkissäsi 8 ohmissa. Ainoastaan jakotaajuuden alueella ns. reaktiivinen, taajuuden mukaan muuttuva impedanssi saattaa laskea tätä selvästi alemmaksi.