Alla kuvareportaasia näyttelystä.
Kunnon parittajameininkiä Lincoln Town Car-limolla. Tässä oli kyllä mielestäni tarpeettoman isot vanteet, näyttää jotenkin kummalliselta.
Yksinkertaisen elegantti Mercedes-Benz E-class coupe.
Ralliklassikko Audi Sport Quattro.
Rujon näköinen RX8-drifteri, josta lupailtiin nelinumeroisia teholukemia.
Mitsubishi Evo X
Räyhäkkä Mustang, jossa oli myös varsin hyvä kattaus hifiä.
Yksi lukuisista näyttelyssä esillä olleista urheilullisista postiautoista. Tämä yksilö oli ulkoisesti varsin vakion oloinen.
Kliini Skyline.
Ei hassumpi takaapäinkään...
Kummelissa ajettiin seiskanelosella Toyota Mark II:lla, tässä parikymmentä vuotta uudempi yksilö.
Tämä sähkönsininen urheilupostiauto vie ajatukset 2Fast 2Furious-elokuvan pariin.
Paul Walker-tribuuttina paikalla ollut eestiläinen The Fast And The Furious-look-a-like, jonka viimeistely oli todella upeaa tasoa. Kaiken kaikkiaan hieno laite!
Teippaamalla saat tehtyä Corvettestasi juuri niin ruman värisen kuin haluat.
Matala xx02 BMW
Kliini ja tyylikäs E30. Myös värivalinta on minusta onnistunut.
Otetaanpas vielä yksi, jokos ne kaikki Skylinet tuli käytyä läpi?
Isällänikin oli aikoinaan tällainen "perse-Carina", tosin se ei ollut oranssi...
...eikä siellä kyllä ollut tuollaista isoa mutkaa konehuoneessakaan.
Pirteän värinen ja hienossa kunnossa oleva välikotelo-Escort...
...jonka kulkupuolikin lienee kunnossa, iso solmu putkessa tässäkin.
Lehdissäkin esitelty harvinainen ja pussitettu Fiat 128 Familiale, itsetehtyine junanvaunuvanteineen. Kauneus on katsojan silmässä.
Mustanpuhuva, racehenkeen rakennettu '68 Camaro uhkuu voimaa ja menohaluja - joita varmasti myös riittää LS1:n voimin.
Tämä salolainen, hieman perinteisempään tyyliin rakennettu '69 Camaro on pysynyt ulkonäöltään samanlaisena niin kauan kuin muistan. Varsin kiukkuinen laite tämäkin.
Lisää eestiläistä autonrakennustaitoa. Yllättävän hyvin mattamusta sopii '66 Chargeriin.
Hifipiireistäkin tutun Lauri Rankosen upea 1969 Ford Mustang Fastback, nimeltään Marilyn. Autoa katsoessa ei uskoisi, että se on pelastettu ja rakennettu täysin paalauskuntoisesta ruoste- ja pakkelikasasta joka pysyi hädintuskin koossa. Lauri oli tuonut auton ajamalla Raumalta - autot tykkää siitä että niillä ajetaan!
Sopivan ripeä 351 cid V8 pienillä lisäherkuilla.
Yhdet mielestäni hienoimmista orkkisvanteista koskaan, Fordin Magnum 500:t. Sopivat Musseen kuin isä äitiin.
Ylpeä omistaja.
Riemukuplakin oli paikalla.
Sarjassamme kadonneita automerkkejä: 1958 Edsel Pacer convertible. Vain kolme vuotta valmistettu Edsel-merkki vei emoyhtiönsä Fordin aikoinaan melkein konkurssin partaalle.
Kerrassaan upea maalipinta, varmasti yksi näyttelyn hienoimmista. Valitettavasti se ei poista tosiasiaa, että kyseessä on neliovinen VW Golf.
Ruotsista vierailulla ollut Mercedes-Benz SL65 AMG.
Ach, Lederhosen...
Mielenkiintoiseen palapeliteemaan teipattu drifteri-Bemari. Moottoria ei tosin oltu katsottu tarpeelliseksi.
Niin, mitäpä tähän enää lisäisi...
Ford Galaxie
AMC:n eli American Motors Corporationin vastaus Chevroletille urheilullisten kaksipaikkaisten autojen sarjaan: AMX. Kuolleita automerkkejä tämäkin.
Vähän vakiompi avo-Mustang, mutta kyllä tällaisellakin kruisailisi aurinkoisena kesäpäivänä.
Radalle.comin turva-auto Nissan Kumkvatti...
...jonka perää esiteltiin ahkerasti.
Osoitus siitä, että riittävästi rakentamalla myös maailman tylsimmästä kehonsiirtimestä saa ihan hyvän näköisen laitteen. Tässä moneen kertaan palkitussa ruotsalaista käsialaa olevassa V70:ssä ei ole alkuperäistä enää kuin kori.
Hetkinen... kone pitkittäin? Jep, ja veto takana Corvetten taka-akselin kera.
Yksityiskohdat ja viimeistely ovat hämmentävän hyviä. Kulkupuoltakin tässä riittänee...
Ruotsalaisesta laitteesta kun on kyse, niin sehän on tietysti myös kilvissä ja katulaillinen. Suomalaista joskus vähän kadehdittaa Ruotsin rakentelusäännösten vapaus täkäläisiin verrattuna...
Yksi mielestäni maailman kauneimmista autoista, 1936 Auburn Speedster 852 Supercharged. Hienon muotoilunsa lisäksi tämä kuollutta merkkiä edustava auto oli aikalaisekseen myös todella kovakulkuinen.
Niin siitä perän muotoilusta...
Ohjaamoergonomia ja turvallisuus on ehkä kehittynyt hieman vajaassa 80 vuodessa..?
Tässä syy miksi auto kykeni yli 160 km/h huippunopeuksiin. Kun 4,6-litraisen suoran kahdeksikon kylkeen ruuvattiin mekaaninen ahdin, saatiin ulos 160 hevosvoimaa - huima luku siihen aikaan.
Nätti Pagoda-Mersu
AMG:n preppaama W124-korin coupe, eli E36 AMG. 326 hevosvoimaa liikuttaa tätä mielestäni yhtä tyylikkäimmistä Mersun coupe-malleista varsin rivakasti.
Jos ikä ei ihan riitä ajokorttiin, mutta veri vetää AMG-Mersun rattiin, niin tällä voinee ottaa tuntumaa:
Panssarivaunukin alkaa irrota ruudusta varsin ripeästi kun siihen liimataan kirjaimet AMG.
Yllättävän hillityt pakoputken päät, ottaen huomioon että ulostulojen toisesta päästä löytyy 6-litrainen V12.
Saksalainen sodanjälkeinen näkemys pienen perheen kehonsiirtimestä. Valmistaja hävittäjälentokoneistaan paremmin tunnettu Messerschmitt. Moottorina ei kyllä ihan ole mikään Jumo V12...
Tilaa kahdelle.
Tämä Lincoln Continental Mk V vuodelta 1979 ei välttämättä ole ihan parhaimmillaan suomalaisessa kaupunkikurvailussa. Keula on nimittäin PITKÄ. Marketin parkkipaikallakin saattaa tulla ongelmia yli puolitoistametristen ja painavien ovien kanssa...
Onko se lintu? No eikun aikakone. DeLorean DMC-12, paremmin tuttu Paluu Tulevaisuuteen-elokuvista. Tästä yksilöstä tosin näyttää puuttuvan Flux Capacitor ja muut aikamatkustukseen tarvittavat varusteet. Tätä Pontiac GTO:n isänäkin tunnetun John DeLoreanin omaa nimeä kantavaa autoa ei lopulta valmistettu kuin reilu 2 vuotta, ennen kuin tehdas kaatui taloudellisiin vaikeuksiin. Auton erikoisin piirre lokinsiipiovien ja keskimoottorin lisäksi lienee maalaamattomasta, harjatusta ruostumattomasta teräksestä valmistetut koripaneelit.
Cadillac SRX
Lisää elokuva-autoja. James Bond ajeli elokuvassa 007 Rakastettuni Lotus Esprit S1:llä, joka muuntui vaikka sukellusveneeksi. Tämä yksilö tosin on hieman uudempaa sukupolvea, S3 Turbo. Ulkonäkö näissä Giugiaron muotoilemissa Espriteissä pysyi kuitenkin kolmen ensimmäisen sukupolven ajan lähes samanlaisena.
Bertonen muotoilema 1974 Lamborghini Espada. Ulkonäöstä voi olla montaa mieltä, mutta on se ainakin massasta poikkeava.
Kun yhdistetään ranskalainen muotoilu ja amerikkalaisen Chryslerin V8-moottorit, saadaan Facel Vega. Tehdas tuotti autoja kymmenen vuoden ajan, 1954-1964.
Race-henkinen Ferrari 308 GTB. Kosketustakin on keulaan joskus otettu...
Siviilimallinen 308 GTB. Tällaisella Tom Selleck ajeli tv-sarjassa Magnum P.I. Magnumilla oli tosin 308 GTS, eli targa-katolla varustettu versio.
Disegno di Pininfarina, niin kuin Ferrarit yleensäkin.
Englantilaista eleganssia ja suorituskykyä: Aston Martin DB7 Vantage Volante.
Toinen versio samasta aiheesta: Jaguar XJS V12.
Vähän harvemmin nähty versio kantti-Volvosta, eli Volvo 780 Bertone. 2-ovinen coupe-kori, 2.8 V6-moottori, kaikki herkut jne.
Allekirjoittaneen mielestä hienoin Mustang-sukupolvi koskaan (1971-1973). Tässä 1973-mallinen convertible, moottorina 351 V8 Ram Air-optiolla. Tämä sama automallihan kovakattoisena Sportsroof-versiona ja keltaisella värillä tunnetaan alkuperäisen Gone In 60 Seconds-leffan Eleanorina.
Loppupään tuotantoa oleva Jaguar E-type coupe-versiona ja V12-moottorilla. Mielestäni kyllä vanhempi versio avomallisena ja erilaisilla ajovaloilla on paremman näköinen...
...vai mitä mieltä olette? Yksi kauneimpia autoja tämäkin.
Tämän vuoden 1967 Corvetten 427-isolohkon voimin lasikuitupulkka todellakin liikahtaa.
Pystylamppu-Mersu taksina.
Voisi kuvitella, että 50-luvulla Cadillacin muotoilijoiden mielessä ei ollut päällimmäisenä jalankulkijan turvallisuus törmäystilanteessa...
Teipillä saa uudestakin Camarosta mattamustan, lienee parempi vaihtoehto kuin kilikalipullolla maalaaminen, jos vaikka tulee katumapäälle.
Pihalta bongattu todellinen katukiertäjien klassikko, eli Toyota Corolla KE20. Tällainen "pillu-Corollanakin" tunnettu laite on ollut myös allekirjoittaneen omistuksessa aikoinaan - tosin se ei ollut paskanruskea vaan oksennuksenkeltainen.
